Turun kaupunkiseudun työpaikkasaavutettavuus polkupyörällä kevyen liikenteen verkkoa sekä tie- ja katuverkkoa pitkin. Saavutettavuus on laskettu eksponenttimuotoisena etäisyysfunktiona keskimääräisestä matkan pituudesta painotettuna työpaikkojen määrällä. Analyysi on tehty OpenStreetMap-tieverkkoa ja yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) vuoden 2011 ruutuaineistoa hyväksikäyttäen. Tieverkolle on määritelty väylätyyppikohtaiset nopeudet ja ruutuaineistosta on haettu työpaikkojen määrä.

Kauniaisten kaupungin ylläpitämä vektorimuotoinen osoitekartta. Viiva-aineisto johdetaan kantakartasta ja tekstit virastokartasta. Aineiston ylläpito on jatkuvaa. Aineisto sisältää kiinteistörajat ja -tunnukset, rakennukset, tieliikenneverkon sekä kadunnimet ja kiinteistöjen osoitenumerot.

Turun kaupunkiseudun asukassaavutettavuus polkupyörällä kevyen liikenteen verkkoa sekä tie- ja verkkoa pitkin. Saavutettavuus on laskettu eksponenttimuotoisena etäisyysfunktiona keskimääräisestä matkan pituudesta painotettuna väestötiheydellä. Analyysi on tehty OpenStreetMap-tieverkkoa ja yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) vuoden 2011 ruutuaineistoa hyväksikäyttäen. Tieverkolle on määritelty väylätyyppikohtaiset nopeudet ja ruutuaineistosta on haettu väestöntiheys.

Turun kaupunkiseudun asukassaavutettavuus joukkoliikenteellä tie- ja katuverkkoa pitkin. Saavutettavuus on laskettu eksponenttimuotoisena etäisyysfunktiona keskimääräisestä matkan pituudesta painotettuna väestötiheydellä. Matkojen liitynnät on tehty kävelynopeuksilla kevyen liikenteen verkkoa pitkin. Analyysi on tehty Emme- ja OpenStreetMap-tieverkkoa sekä yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) vuoden 2011 ruutuaineistoa hyväksikäyttäen. Tieverkkoaineistosta on hyödynnetty väylätyyppikohtaisia nopeuksia ja ruutuaineistosta on haettu väestöntiheys. Matka-aikaan on lisätty 30% vuorovälistä kuvaamaan joukkoliikennevälineen odotusaikaa sekä Emme-kuvauksen linjakohtainen nousuaika.

Nurmeksen ajantasa-asemakaava on yhdistelmäkartta hyväksytyistä ja lainvoiman saaneista asemakaavoista. Aineistoa ylläpidetään Autocad/dwg-muodossa. Kaavayhdistelmä on myös ladattavissa pdf-muodossa Lieksan ja Nurmeksen teknisen viraston verkkosivuilta. Nurmeksen kaupungin käyttämä aineistojen koordinaattijärjestelmä on EUREF-FIN (ETRS-GK29) ja korkeusjärjestelmä N2000. Aineistoa päivitetään mahdollisten kaavamuutosten mukaan.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin julkaiseman S-57 muotoisen aineiston maantieteellinen kattavuus eri mittakaavatasoilla. S-57 on kansainvälisen merikartoitusjärjestön IHO:n määrittelemä tiedonsiirtoformaatti.

The technical harvesting potential of logging residues and stumps from final fellings can be defined as the maximum potential procurement volume of these available from the Finnish forests based on the prevailing guidelines for harvesting of energy wood. The potentials of logging residues and stumps have been calculated for fifteen NUTS3-based Finnish regions covering the whole country (Koljonen et al. 2017). The technical harvesting potentials were estimated using the sample plots of the eleventh national forest inventory (NFI11) measured in the years 2009–2013. First, a large number of sound and sustainable management schedules for five consecutive ten-year periods were simulated for each sample plot using a large-scale Finnish forest planning system known as MELA (Siitonen et al. 1996; Redsven et al. 2013). MELA simulations consisted of natural processes and human actions. The ingrowth, growth, and mortality of trees were predicted based on a set of distance-independent tree-level statistical models (e.g. Hynynen et al. 2002) included in MELA and the simulation of the stand (sample plot)-level management actions was based on the current Finnish silvicultural guidelines (Äijälä et al. 2014) and the guidelines for harvesting of energy wood (Koistinen et al. 2016). Final fellings consisted of clear cutting, seed tree cutting, and shelter-wood cutting, but only the clear-cutting areas were utilized for energy wood harvesting. As both logging residues and stumps are byproducts of roundwood removals, the technical potentials of chips have to be linked with removals of industrial roundwood. Future potentials were assumed to materialize when the industrial roundwood fellings followed the level of maximum sustainable removals. The maximum sustainable removals were defined such that the net present value calculated with a 4% discount rate was maximized subject to non-declining periodic industrial roundwood and energy wood removals and net incomes, and subject to the saw log removal remaining at least at the level of the first period. There were no constraints concerning tree species selection, cutting methods, age classes, or the growth/drain ratio in order to efficiently utilize the dynamics of forest structure. The felling behaviour of the forest owners was not taken into account either. For the present situation in 2015, the removal of industrial roundwood was assumed to be the same as the average level in 2008–2012. Fourth, the technical harvesting potentials were derived by retention of 30% of the logging residues onsite (Koistinen et al. 2016) and respectively by retention of 16–18% of stump biomass (Muinonen et al. 2013). Next, the regional potentials were allocated to municipalities proportionally to their share of mature forests (MetINFO 2014). Subsequently, the municipality-level potentials were spread evenly on a raster grid at 1 km × 1 km resolution. Only grid cells on Forests Available for Wood Supply (FAWS) were considered in this operation. Here, FAWS was defined as follows: First, forest land was extracted from the Finnish Multi-Source National Forest Inventory (MS-NFI) 2013 data (Mäkisara et al. 2016). Second, restricted areas were excluded from forest land. The restricted areas consisted of nationally protected areas (e.g. nature parks, national parks, protection programme areas). References Äijälä O, Koistinen A, Sved J, Vanhatalo K, Väisänen P (2014) Metsänhoidon suositukset [Guidelines for sustainable forest management]. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisuja. Hynynen J, Ojansuu R, Hökkä H, Salminen H, Siipilehto J, Haapala P (2002) Models for predicting the stand development – description of biological processes in MELA system. The Finnish Forest Research Institute Research Papers 835. Koistinen A, Luiro J, Vanhatalo K (2016) Metsänhoidon suositukset energiapuun korjuuseen, työopas [Guidelines for sustainable harvesting of energy wood]. Metsäkustannus Oy, Helsinki. Koljonen T, Soimakallio S, Asikainen A, Lanki T, Anttila P, Hildén M, Honkatukia J, Karvosenoja N, Lehtilä A, Lehtonen H, Lindroos TJ, Regina K, Salminen O, Savolahti M, Siljander R (2017) Energia ja ilmastostrategian vaikutusarviot: Yhteenvetoraportti. [Impact assessments of the Energy and Climate strategy: The summary report.] Publications of the Government´s analysis, assessment and research activities 21/2017. Mäkisara K, Katila M, Peräsaari J, Tomppo E (2016) The Multi-Source National Forest Inventory of Finland – methods and results 2013. Natural resources and bioeconomy studies 10/2016. Muinonen E, Anttila P, Heinonen J, Mustonen J (2013) Estimating the bioenergy potential of forest chips from final fellings in Central Finland based on biomass maps and spatially explicit constraints. Silva Fenn 47. Redsven V, Hirvelä H, Härkönen K, Salminen O, Siitonen M (2013) MELA2012 Reference Manual. Finnish Forest Research Institute. Siitonen M, Härkönen K, Hirvelä H, Jämsä J, Kilpeläinen H, Salminen O, Teuri M (1996) MELA Handbook. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 622. ISBN 951-40-1543-6.

Turun kaupunkiseudun asukassaavutettavuus henkilöautolla tie- ja katuverkkoa pitkin. Saavutettavuus on laskettu eksponenttimuotoisena etäisyysfunktiona keskimääräisestä matka-ajasta painotettuna väestötiheydellä. Analyysi on tehty Digiroad 2013 -tieverkkoa ja yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) vuoden 2011 ruutuaineistoa hyväksikäyttäen. Tieverkkoaineistosta on hyödynnetty väylätyyppikohtaisia nopeusrajoituksia ja ruutuaineistosta on haettu väestöntiheys. Matka-aikaan on lisätty lähtövalmistelut ja parkkipaikan etsinnän huomioon ottava 3 minuutin vastus.

Turun kaupunkiseudun työpaikkasaavutettavuus kävellen kevyen liikenteen verkkoa sekä tie- ja katuverkkoa pitkin. Saavutettavuus on laskettu eksponenttimuotoisena etäisyysfunktiona keskimääräisestä matkan pituudesta painotettuna työpaikkojen määrällä. Analyysi on tehty OpenStreetMap-tieverkkoa ja yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) vuoden 2011 ruutuaineistoa hyväksikäyttäen. Tieverkolle on määritelty väylätyyppikohtaiset nopeudet ja ruutuaineistosta on haettu työpaikkojen määrä.

Riihimäen osoitekartta Osoitekartta-aineisto kattaa koko Riihimäen kaupungin alueen Aineisto johdetaan kantakartalta. Aineistoa päivitetään jatkuvasti