This dataset contains points of information describing the location and size of spills of mineral oil observed during aerial surveillance flights by HELCOM Contracting Parties during 1998-2023. The data covers detections from fixed-wing aircraft only. Since 2014 Contracting Parties have also reported spills of other substances and unknown substances. The purpose of the regional aerial surveillance is to detect spills of oil and other harmful substances and thus prevent violations of the existing regulations on prevention of pollution from ships. Such illegal spills are a form of pollution which threatens the marine environment of the Baltic Sea area. Further information on detected spills in the Baltic Sea area and HELCOM aerial surveillance activities can be found at http://www.helcom.fi/baltic-sea-trends/maritime/illegal-spills/ and https://helcom.fi/action-areas/response-to-spills/aerial-surveillance/ The dataset contains the following information: Country Year Spill_ID = A unique code which will enable each individual spill to be individually identified FlightType = The type of flight the detection was made during: National = "N", CEPCO = "C", Super CEPCO = "SC", Tour d’Horizon = “TDH” Date = The date of the detection (dd.mm.yyyy) Time_UTC = The time of the detection in UTC (hh:mm) Wind_speed = The wind speed at the time of the detection (m/s) Wind_direc = The wind direction in degrees at the time of the detection (degrees) Latitude = The latitude of the detection (decimal degrees, WGS84) Longitude = The longitude of the detection (decimal degrees, WGS84) Length__km = The length of the detection (km) Width__km = The width of the detection (km) Area__km2_ = The area of the detection (km2) Spill_cat = Spill/pollution category: Mineral Oil = “Oil", Other Substance = "Other substance" , "Unknown substance" = “Unknown” EstimVol_m = If Spill_cat="Oil", then estimated min. volume of oil spill. Volume of the detection confirmed/observed as mineral oil as calculated using the Bonn Agreement Oil Appearance Code using the lower figure (BAOAC minimum) in m3. Vol_Category = Category of the detection: <0,1m3 = “1”, <0,1-1m3 = “2”, 1-10 m3 = “3”, 10-100 m3 = “4”, >100 m3 = “5” Type_substance = If Spill_cat="Other substance" or "Unknown. Product name or type of OS or GAR substances that could be identified (in case of known polluter, or via visual identification - cf. BAOAC Atlas). - Examples for OS: vegetable oils (palm oil sun flower oil, soya oil etc.), fish oil, molasses, various chemicals (methanol, biodiesels/FAME, toluene, paraffines etc.); Examples of GAR: solid cargo residues (e.g. coal residues), plastics, fish nets, … OR "Unknown" (in case the type of substance could not be identified) Polluter = Type of polluter source: Offshore Installation = “Rig”, Vessel = “Ship”, Other Polluter or source (e.g. land based source) = “Other”, Unknown = “Unknwon” (in case of an “orphan” spill that cannot be linked to a polluter) Remarks = Any additional information to inform on particular situations Description of marine litter sightings

Serpentiinikalliot_kivikot on Suomen ympäristökeskuksen eri lähteistä kokoama paikka- ja ominaisuustietoaineisto Suomen tunnetuista ja mahdollisista serpentiinivaikutteisista ympäristöistä, kuten serpentiinikallioista, -kivikoista ja -soraikoista sekä vanhoista serpentiinivaikutteisista louhoksista. Tärkeänä tietolähteenä aineistossa ovat olleet vuosina 2020–2023 tehdyt serpentiinikallioiden maastoinventoinnit (ns. KALTI-inventointi). Aineisto korvaa aiemman aineistoversion (31.10.2023). HUOM. Mukana on myös serpentiinivaikutteisiksi ympäristöiksi aiemmin arvioituja kohteita, jotka on maastoinventoinnin jälkeen todettu muiksi kallioiksi. Aineisto on laajempi kuin uuden luonnonsuojelulain (Luonnonsuojelulaki 9/2023) tiukasti suojeltu luontotyyppi serpentiinikalliot, -kivikot ja -soraikot. Aineistoon sisältyy ominaisuustietona kunkin kohteen status luonnonsuojelulain tarkoittamana luontotyyppinä. Lisätietoa serpentiinikallioiden, -kivikoiden ja -soraikoiden luontotyypeistä, kasvillisuudesta, lajistosta sekä uhanalaisuudesta löytyy täältä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-4819-4 > SY 5 2018 Osa 2 7 Kalliot ja kivikot.pdf > K3 Serpentiinikalliot, -kivikot ja -soraikot. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineiston tuottamisessa on käytetty Suomen ympäristökeskuksen aineistojen lisäksi Suomen Lajitietokeskuksen, Metsähallituksen Luontopalveluiden sekä Geologian tutkimuskeskuksen GTK tuottamia lähtöaineistoja. Aineiston kenttien selitykset: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Serpentiinikalliot_ja_kivikot.pdf

Pehmeikköalueet, joilla juna pysähtyy opastimelle

Routaan liittyvä geometriavirhe, joka maastotarkastuksen perusteella varmennettu kuivatuksen parannuskohteeksi

Rataverkolle asennetut inklinometrilaitteistot.

Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) Sortti-keräysautot kiertävät joka vuosi Espoossa, Kauniaisissa, Helsingissä, Vantaalla ja Kirkkonummella. Aineistossa on autojen aikataulut ja keräyspaikat. Keräysautoihin voi tuoda kolmea eri jätelajia: kodin vaarallista jätettä (ei painekyllästettyä puuta, räjähteitä tai asbestia), sähkölaitteita ja metalliromua. Jätteet otetaan vastaan maksutta. Tarkemmat kierrätysohjeet ovat HSY:n sivuilla: https://www.hsy.fi/keraysautot.

Tampereen Lentävänniemen kunnossapitourakan kilpailutuksessa käytettävät rajat. Taso on tilapäinen, ei päivitetä.

KUVAUS: Aineistosarja on yhdistelmä Pohjois-Tampereen rantayleiskaavan ja osayleiskaavojen aineistoista. Aineistosarja sisältää seuraavat kartat: Yleiskaavan johtomerkintä Pohjois-Tampereella: Yleiskaavaan johtomerkinnällä ilmaistaan yleiskaavassa osoitettu johto tai linja (sähkölinja, sähkökaapeli, maakaasujohto jne.) Yleiskaavan kehittämistavoiteviiva Pohjois-Tampereella: Yleiskaavan kehittämistavoitteet liittyvät yleiskaavan tarkoitukseen ja tavoitteisiin, suunnitteluperiaatteisiin ja alueidenkäytön periaateratkaisuihin. Kehittämistavoitteiksi voidaan nähdä esim. vaatimukset yhdyskuntarakenteen toimivuudesta, elinympäristön turvallisuudesta ja terveellisyydestä sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyydestä. Tässä tietokannassa kuvataan yleiskaavaan viivamerkinnällä kuvattuja kehittämistavoitteita, kuten meluntorjuntatarve, kevyen liikenteen yhteystarve, viheryhteystarve jne. Yleiskaavan käyttötarkoitusalueet Pohjois-Tampereella: Tämä tietokanta sisältää yleiskaavojen voimassa olevat aluevaraukset. Aluevarausmerkinnöillä osoitetaan alueen pääasiallinen käyttötarkoitus. Yleiskaavan maankäytön erityisominaisuus Pohjois-Tampereella: Yleiskaavan osa-alueiden erityisominaisuudet liittyvät luonnonympäristön, kulttuuriympäristön, maiseman sekä luonnonvarojen erityisiin arvoihin. Erityisominaisuuksia voivat olla myös osa-alueiden alueidenkäyttöä erityisesti rajoittavat ominaisuudet, kuten melu- tai vaara-alueet, suojavyöhykkeet tai puhdistettava maa-alue. Yleiskaavan rakennusmerkinnät Pohjois-Tampereella: Yleis- ja osayleiskaavoissa esitetyt maatilan talouskeskukset, asuinrakennukset, lomarakennukset, saunat ja uusien rakennuksien suositeltavat paikat. Yleiskaavan reittimerkintä Pohjois-Tampereella: Yleiskaavaan merkitty ulkoilu- tai kevyen liikenteen reitti Yleiskaavan suojelukohteet Pohjois-Tampereella: Yleis- ja osayleiskaavoihin merkityt suojellut, suojeltavaksi tarkoitetut tai merkittävät rakennukset, rakennelmat, muinaisjäännökset, luonnonmuistomerkit, pihapiirit, kasvillisuuskohteet ym. KATTAVUUS: Pohjois-Tampere PÄIVITYS: Aineistoa päivitetään, kun alueelle tehdään uusia rantayleiskaavoja tai osayleiskaavoja. YLLÄPITOSOVELLUS: Aineistoa ylläpidetään QGIS-sovelluksella PostgreSQL-tietokannassa ja julkaistaan Geoserver-ohjelmiston kautta Tampereen Oskari -karttapalveluun. KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä, mutta esitetään Tampereen Oskari -karttapalvelussa ETRS89-TM35FIN (EPSG:3067) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA: Alue, viiva ja piste. SAATAVUUS: Aineisto on katseltavissa Tampereen Oskari -karttapalvelussa. Viralliset kaavat ovat pdf-muotoisia ja saatavissa kaupungin verkkosivulta. JULKISUUS: Aineisto on julkinen. TIETOSUOJA: Julkisessa aineistossa on huomioitu tietosuoja. KENTÄT riippuen hieman kartasta: Yleiskaavan nimi ja numero: Yleiskaava, jonka merkintä on kyseessä. Linkki kaavan nettisivulle: Yleiskaavan aineistoista pääosa löytyy kaavan WWW-sivuilta. Käyttötarkoitus: Alueiden käyttötarkoitukset on yleiskaavamerkinnöissä ryhmitelty 11 pääluokkaan, jotka ovat: A: Asuminen C: Keskustatoiminnot E: Erityisalueet L: Liikenne M: Maa- ja metsätalous P: Palvelut R: Loma-asuminen S: Suojelu T: Työ ja tuotanto V: Virkistys W: Vesialueet. kaytto_tark: Johtomerkinnän käyttötarkoitus. Kaavamääräysotsikko: Kaavamerkinnän kaavamääräyksen otsikko, jos merkinnällä on sellainen. Kaavamääräysteksti: Kaavamerkinnän kaavamääräysteksti, jos merkinnällä on sellainen. Kaavamääräyslinkki: Linkki kaavamääräykseen, jos merkinnällä on sellainen Kuulutuksen päivämäärä: Milloin kuulutettu kaava, johon merkintä sisältyy. Lainvoimapvm: Milloin kyseinen kaava saanut lainvoiman. Pinta-ala, m2: Pinta-ala, jota määräys koskee oikeusvaikutus: O = merkinnällä on oikeusvaikutus selite: Sanallinen selitys tyypille tai luokalle suojeluluokka: Suojeluluokka on kolmijakoinen: 1=suojeltu, 2=suojeltavaksi tarkoitettu, 3=merkittävä. mi_symbology: Merkinnän graafinen visualisointitapa. kaytto_tark, tyyppi, luokka, maarayskoodi... AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki, yleiskaavoitus.

TIIVISTELMÄ Kartalla ruudukossa esitetään Tampereen kantakaupungin arvioidut kumulatiiviset asumisen ja työpaikkojen henkilöliikenteen päästöt (kg CO2-ekv) kerrosneliömetreillä normalisoituna vuodesta 2025 vuoteen 2075 samoilla lähtötiedoilla ja oletuksilla kuin asemakaavoitusohjelmassa 2023-2027 esitetyt päästölaskennat eli rakentaminen noudattaa asemakaavoitusohjelman ja jossain määrin pitkän aikavälin maankäytön suunnitelmaa, alue-ja paikalliskeskukset ovat kantakaupungin yleiskaavayhdistelmän (kantakaupungin yleiskaava 2040 ja kantakaupungin vaiheyleiskaava - valtuustokausi 2017-2021) mukaiset ja kuten yleiskaavayhdistelmässä, kaikki yleiskaavayhdistelmän raitioetiet mukaanlukien seudulliset raitiot ja Vuoreksen raitiotiehaara rakennetaan ja kaikki lähijuna-asemat, jotka ovat mukana hyväksytyssä kantakaupungin vaiheyleiskaavassa - valtuustokausi 2017-2021 rakennetaan. Kartan päästöarviossa vuosittaiset henkilöliikenteen päästöt pysyvät samoina vuodesta 2050 eteenpäin. Tampereen tulevaisuuden yhdyskuntarakenteen ilmastovaikutusten arviointi työkalu laskee muun muassa asuinrakennusten ja toimistojen CO2-ekv-päästöt 250x250 m ruudukkoon erikseen vuoteen 2050 asti, lisätietoja: https://www.tampere.fi/asuminen-ja-ymparisto/kaavoitus/yleiskaavoitus/hankkeet/yhdyskuntarakenteen-ilmastovaikutusten-arviointi.html. Ruututietojen laskennassa on käytetty vuoden 2020 toukokuuksi päivitettyjä päästökertoimia, vuoden 2020 toukokuun tilanteen Tampereen kaupungin rakennusaineistoa, SYKE:n YKR väestö 2019 -aineistoa, SYKE:n YKR työpaikat 2017 -aineistoa ja työkalun kullekin vuodelle laskemaa YKR-vyöhykkeet -aineistoa sekä PITKO-skenaarioista "Jatkuva kasvu"-skenaariota. Rakennusaineisto on päivitetty laskentaan mm. Tilastokeskuksen yritysten toimipaikka-aineiston (ajankohdalta 05/2020) perusteella rakennusten sekoittuneiden käyttötarkoitusten oikeamman luokittelun huomioimiseksi. Kartan 250x250 m YKR-ruudukon väriluokittelu on laskettujen kumulatiivisten henkilöliikenteen CO2-ekv-päästöjen, jotka on jaettu asuinrakennusten kerrosalalla, mukaan tehty kuitenkin siten, että päästöt sisältävät muun henkilöliikenteen paitsi puolet työmatkoista ja työasioinnista. Kussakin ruudussa on esitettynä A-kirjaimella ja sitä seuraavalla luvulla sama kg CO2-ekv / k-m2 tieto kuin ruudun väriluokittelussa on käytetty. Kussakin ruudussa T-kirjaimella ja sitä seuraavalla luvulla on esitetty kumulatiivisista henkilöliikenteen CO2-ekv-päästöistä puolet työmatkoista ja työasioinnista aiheutuvista päästöistä jaettuna työpaikkarakennusten kerrosneliöillä. Ruudukko noudattaa SYKE:n YKR-ruudukkojakoa. Asuntojen päästöjen kerrosneliöillä jaetut yhden vuoden arvot on laskettu kaavalla: Asuntojen päästöt /k-m2: ”liikenteen päästöt asuminen” * 1000 / (35 * pop * 1,25), jossa o ”liikenteen päästöt asuminen” = asuinpaikkain mukaan jyvitetyt henkilöliikenteen päästöt ruudussa ekvivalenttitonneina paitsi puolet työmatkoista ja työasioinnista o ”1000” = muutetaan tonnit kiloiksi o ”35” = huoneistoala per asukas o ”pop” = asukkaat per ruutu (SYKE:n YKR väestö 2019; uusin saatavilla oleva SYKE:n YKR väestö aineisto on 14.03.2023 ajankohdalta 31.12.2021) o ”1,25” = muunnos kerrosalasta huoneistoalaan Kunkin ruudun värikoodaukseen käytetty kumulatiivinen arvo ja A-kirjaimen kumulatiivinen arvo on muodostettu laskemalla yhteen vuosien 2025-2050 vuotuiset asuntojen kerrosneliöillä jaetut henkilöliikenteen päästöt ja lisätty tähän 25 * vuoden 2050 päästö vuosittain kerrosneliöillä jaettuna. Työpaikkojen päästöjen kerrosneliöillä jyvitetyt yhden vuoden arvot on laskettu kaavalla: Työpaikkojen päästöt /k-m2: ”Liikenteen päästöt työpaikat” * 1000 / (25 * employ), jossa o ”Liikenteen päästöt työpaikat” = asuinpaikkain mukaan jyvitetyistä henkilöliikenteen päästöistä puolet työmatkoista ja työasioinnista ekvivalenttitonneina o ”1000” = muutetaan tonnit kiloiksi o ”25” = kerrosala per työpaikka o ”employ” = työpaikat per ruutu (SYKE:n YKR työpaikat 2017; uusin saatavilla oleva SYKE:n YKR työpaikat aineisto on 14.03.2023 ajankohdalta 31.12.2020) Kunkin ruudun T-kirjaimen kumulatiivinen arvo on muodostettu laskemalla yhteen vuosien 2025-2050 vuotuiset työpaikkojen kerrosneliöillä jaetut henkilöliikenteen päästöt ja lisätty tähän 25 * vuoden 2050 päästö vuosittain kerrosneliöillä jaettuna. Sellaisille ruuduille ei ole esitetty päästöjä, joissa ei ole tarkastelujaksolla eli vuodesta 2025 vuoteen 2050 1. minään vuonna arvioidusti työpaikkoja eikä asukkaita tai 2. joissa on jonakin tarkasteluaikavälin vuotena (2025-2050) arvioidusti 1-9 asukasta. Kartalla vasemmassa alakulmassa on esitetty asemakaavoitusohjelman 2023-2027 kohteiden asukas- ja työpaikkakohtaisia sekä sektorikohtaisia yhdyskuntarakenteen käytöstä aiheutuvia päästöjä vuonna 2040 ja vertailua varten kantakaupungin keskiarvot vuonna 2040. Näiden pylväskaavioiden muodostamiseen on käytetty osittain eri laskentaparametreja kuin karttaruudukon muodostamiseen - erityisesti on syytä huomata, että pylväskaavio, jonka päästöt on jaettu asukkaiden ja työpaikkojen lukumäärän summalla, ei sisällä uudisrakentamisen eikä purkamisen päästöjä ja pylväskaavioissa kantakaupungin keskiarvo ei ole pelkästään asemakaavoitusohjelmakohteiden keskiarvo vaan koko kantakaupungin ja lisäksi pylväskaavioiden CO2-ekv-päästölaskennassa oli alunperinkin mukana oletettuja maankäytön muutoksia rakennusten rakentamisen ja purkamisen, väestönmuutoksen, työpaikkojen muutoksen ja joukkoliikenneverkon kehityksen osalta.

Alueet, joilla juna pysähtyy opastimelle.