KUVAUS Herkät vesistöt, joiden rajaus on luotu Viherkertoimen käyttöä varten. Viherkerroinmenetelmä on ekologinen suunnittelutyökalu tonttien viherpinta-alan arviointiin, minkä avulla etsitään vaihtoehtoisia ratkaisutapoja kaupunkivihreän lisäämiseen sekä hulevesien hallintaan. Määritellyillä alueilla huleveden laadulliseen hallintaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Aineisto perustuu hulevesiohjelmassa määritettyihin osavaluma-alueisiin, joiden avulla aineisto on rajattu. Aineisto on päivitetty 12/2023 vastaamaan uuden hulevesiohjelman valuma-alueita. Hulevesiohjelmaan liittyvän aineiston lisäksi rajausta on arvioitu asiantuntijoiden toimesta. KATTAVUUS Koko kaupunki PÄIVITYS Aineisto on laadittu viherkertoimen käyttöön ja päivittyy tiedon tarkentuessa. YLLÄPITOSOVELLUS Aineisto on tallennettu PostgreSQL-tietokantaan ja ylläpidetään QGIS-ympäristössä. KOORDINAATISTOJÄRJESTELMÄ Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA Aluemainen SAATAVUUS Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS2-rajapinnoilta. JULKISUUS, TIETOSUOJA. Avoin aineisto. VASTUUTAHO Ympäristönsuojeluyksikkö (ymparistonsuojelu@tampere.fi) KENTÄT vesisto: vesistöalueen nimi

Vuoreksen urakka-alueen suunniteltu raja. Tasoa ei päivitetä aktiivisesti. Sijainti Tampereen PostGis tietokannassa. Taso sisältää ainoastaan geometriaa. EPSG:3878.

Vaisalan videoista konenäöllä tuotettua kuntotietoa, joka on konenäön avulla luokiteltu kuntoluokkiin 1-5 riippuen väylän uraisuudesta, paikkauksista, raoista ym. 1 on heikoin luokitus, 5 on paras luokitus.

KUVAUS: Karttanäkymässä on 360-kuvauksen ajoreitti pistemuodossa, sekä linkki kuvauspisteen ilmakuvaan (2020) ja 360 katunäkymään (5/2021). Ajoreitin pisteaineistoa on harvennettu. Aineisto on osa Mapspace-sovellusta, jonka tuottaa Field Group. OHJE: Pääset vaihtamaan Ilma-, viisto- ja katunäkymäkuvien katselutilaa Mapspace palvelun Workspaces valikosta. KATTAVUUS: Rajatulle käyttäjäjoukolle Oskari-karttapalvelussa. PÄIVITYS: Satunnainen. KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA: vektori (kuvaspisteet) ja rasteri (360 katunäkymä sekä ilmakuva) JULKISUUS: Aineisto on nähtävillä vain rajatulle käyttäjäjoukolle Oskari-karttapalvelussa. TIETOSUOJA: Aineistoon ei liity tietosuojakysymyksiä. AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Vektorimuotoisen karttatason ylläpito ja 360-katunäkymäkuvien päivitys: Paikkatietoyksikkö, paikkatieto_tuki@tampere.fi. Mapspace-palvelun ylläpito: Field Group, tuki@fieldgeo.fi

Tampereen maanpeiteaineisto on kantakaupungin n. 135 km2 alueen kattava maanpeitteen luokitteluaineisto, joka pohjautuu kesän väriortoilmakuvauksen ja kevään 2022 laserkeilausten tulkintaan. Maanpeiteaineistossa maanpinta on luokiteltu teihin ja rakennuksiin, muuhun vettä läpäisemättömään pintaan, viherpintaan, eri korkuisiin kasvillisuusluokkiin, avokallioihin, paljaaseen maahan ja vesialueisiin. Maanpeiteaineisto on saatavissa sekä vektori- että rasteriformaatissa. Vektoriformaatin nimellismittakaava on 1:4000 ja rasteriaineiston maastoresoluutio on 50 cm. Aineisto on ETRS-GK24 –koordinaatistossa. Uusi maanpeiteaineisto korvaa aikaisemman vuonna 2020 tuotetun maanpeiteaineiston perustuen nyt ajantasaiseen laserkeilaus- ja ilmakuvausaineistoon. Maanpeiteaineisto täydentää Tampereen aikaisempia paikkatietoa-aineistoja, joissa pihojen ja muiden yksityisten alueiden maanpeitetietoja ei ole ollut saatavilla. Maanpeiteaineistoa voidaan hyödyntää esimerkiksi yleiskaavatason hulevesien hallinnan ja maankäytön suunnittelussa. Maanpeiteaineisto voi toimia myös työkaluna maankäytön tehostamisen ja täydennysrakentamisen potentiaalin paikallistamisessa. Aineiston on tuottanut Tampereen Infra Oy yhteistyössä TerraTec Oy kanssa. KATTAVUUS: Tampereen kantakaupunki PÄIVITYS: Poikkileikkaus. Päivitetään tilauksesta YLLÄPITOSOVELLUS: Tampereen kaupungin tiedostopalvelin ja postgres KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) GEOMETRIA: rasteri, vektori SAATAVUUS: Saatavilla WFS- ja WMS-rajapinnalta ja Oskarista. AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki, yleiskaavoitus ja Tampereen Infra Oy

The raw materials of forest chips are small-diameter trees from thinning fellings and logging residues and stumps from final fellings. The harvesting potential consists of biomass that would be available after technical and economic constraints. Such constraints include, e.g., minimum removal of energywood per hectare, site fertility and recovery rate. Note that the techno-economic potential is usually higher than the actual availability, which depends on forest owners’ willingness to sell and competitive situation. The harvesting potentials were estimated using the sample plots of the 12th national forest inventory (NFI12) measured in the years 2014–2018. First, a large number of sound and sustainable management schedules for five consecutive ten-year periods were simulated for each sample plot using a large-scale Finnish forest planning system known as MELA (Siitonen et al. 1996; Hirvelä et al. 2017; http://mela2.metla.fi/mela/tupa/index-en.php). MELA simulations consisted of natural processes and human actions. The ingrowth, growth, and mortality of trees were predicted based on a set of distance-independent tree-level statistical models (e.g. Hynynen et al. 2002) included in MELA and the simulation of the stand (sample plot)-level management actions was based on the current Finnish silvicultural guidelines (Äijälä et al. 2014) and the guidelines for harvesting of energy wood (Koistinen et al. 2016). Future potentials were assumed to materialize when the industrial roundwood fellings followed the level of maximum sustained yield (79 mill. m3 in this calculation). The maximum sustained yield was defined such that the net present value calculated with a 4% discount rate was maximized subject to non-declining periodic industrial roundwood and energy wood removals and net incomes, and subject to the saw log removal remaining at least at the level of the first period. There were no constraints concerning tree species selection, cutting methods, age classes, or the growth/drain ratio in order to efficiently utilize the dynamics of forest structure. The potential for energywood from thinnings was calculated separately for all the energywood from thinnings (Stemwood for energy from thinnings) and for material that does not fulfill the size-requirements for pulpwood (Stemwood for energy from thinnings (smaller than pulpwood-sized trees)). Note that the decision whether pulpwood-sized thinning wood is directed to energy or industrial use, is based on the optimisation by MELA. The minimum top diameter of pulpwood in the calculation was 6.3 cm for pine (Pinus sylvestris) and 6.5 cm for spruce (Picea abies) and broadleaved species (mainly Betula pendula, B. pubescens, Populus tremula, Alnus incana, A. glutinosa and Salix spp.). The minimum length of a pulpwood log was assumed at 2.0 m. Energywood could be harvested as whole trees or as delimbed. The dry-matter loss in the supply chain was assumed at 5%. The potentials for logging residues and stumps were calculated as follows: The crown biomass removals of clear fellings were obtained from MELA. According to harvesting guidelines for energywood (Koistinen et al. 2016) mineral soils classified as sub-xeric (or weaker) and peatlands with corresponding low nutrient levels were left out from the potentials. Next, technical recovery rates were applied (70% for logging residues and 82-84% for stumps) (Koistinen et al. 2016; Muinonen et al. 2013). Finally, a dry-matter loss of 20% and 5% was assumed for residues and stumps, respectively. The techno-economical harvesting potentials were first calculated for nineteen Finnish regions and then distributed on a raster grid at 1 km × 1 km resolution by weighting with Multi-Source NFI biomasses as described by Anttila et al. (2018). The potentials represent time period 2026-2035 and are presented as average annual potentials in solid cubic metres over bark. References Äijälä O, Koistinen A, Sved J, Vanhatalo K, Väisänen P. 2014. Metsänhoidon suositukset. [Guidelines for sustainable forest management]. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisuja. Anttila P., Nivala V., Salminen O., Hurskainen M., Kärki J., Lindroos T.J. & Asikainen A. 2018. Regional balance of forest chip supply and demand in Finland in 2030. Silva Fennica vol. 52 no. 2 article id 9902. 20 s. https://doi.org/10.14214/sf.9902 Hirvelä, H., Härkönen, K., Lempinen, R., Salminen, O. 2017. MELA2016 Reference Manual. Natural Resources Institute Finland (Luke). 547 p. Hynynen J, Ojansuu R, Hökkä H, Salminen H, Siipilehto J, Haapala P. 2002. Models for predicting the stand development – description of biological processes in MELA system. The Finnish Forest Research Institute Research Papers. 835. Koistinen A, Luiro J, Vanhatalo K. 2016. Metsänhoidon suositukset energiapuun korjuuseen, työopas. [Guidelines for sustainable harvesting of energy wood]. Tapion julkaisuja. Muinonen E., Anttila P., Heinonen J., Mustonen J. 2013. Estimating the bioenergy potential of forest chips from final fellings in Central Finland based on biomass maps and spatially explicit constraints. Silva Fennica 47(4) article 1022. https://doi.org/10.14214/sf.1022. Siitonen M, Härkönen K, Hirvelä H, Jämsä J, Kilpeläinen H, Salminen O et al. 1996. MELA Handbook. 622. 951-40-1543-6.

KUVAUS Aineisto sisältää tietoa pääasiallisesti haitallisten vieraslajien sijainneista Tampereella. Aineisto perustuu kaupungille tehtyihin ilmoituksiin, maastohavaintoihin, luontoselvityksiin sekä Laji.fi:stä poimittuihin tietoihin. Osalle kohteista on muodostettu maastokäynnillä tarkempi aluerajaus. Osa havainnoista on tehty pistemäisinä, jolloin ne näkyvät aineistossa tasakokoisena neliönä tai ympyränä. Aineisto täydentyy sitä mukaa, kun havaintoja saadaan. Aineisto sisältää vuosien 2023 ja 2024 kesällä toteutetun Crowdsorsa-mobiilipelin kautta saadut kansalaishavainnot, joihin liittyy tiedon keräämistavasta johtuen sijainnin sekä rajauksen muodon epätarkkuutta. Mobiilipelin kautta tulleilla kohteilla on hav_lahde -kentässä merkintä "Mobiilipeli Crowdsorsa". KATTAVUUS; PÄIVITYS; LUOTETTAVUUS Kattaa pääasiassa kantakaupungissa sijaitsevat havainnot. Päivitetään sitä mukaa, kun saadaan uusia ilmoituksia tai omia havaintoja. Ei siis ole järjestelmällinen kartoitus minkään lajin osalta. Aluerajaukset ovat silmämääräisesti arvioituja. YLLÄPITOSOVELLUS; KOORDINAATISTOJÄRJESTELMÄ; GEOMETRIA; Koordinaatistojärjestelmä on ETRS-GK24 (EPSG: 3878), ja tieto on aluemuotoista. SAATAVUUS Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS2-rajapinnoilta, aineisto on tallennettu PostgreSQL -tietokantaan. Lähtötilanneaineisto on tallennettuna ympäristönsuojelun verkkolevylle. YHTEYSHLÖ Ympäristönsuojeluyksikkö (ymparistonsuojelu@tampere.fi) POIKKILEIKKAUS Tallennetaan 2019 alkaen. JULKISUUS Sijaintitiedot julkisia. Osa taulukkotiedoista vain viranomaiskäyttöön. Kentät ID Alueelle annettu tunniste. ID-numero on yhteinen torjuntatietokannassa olevan vastaavan torjuntapisteen kanssa. LAJI Lajin suomenkielinen nimi. Jättiputkien (kaukasianjättiputki, armenianjättiputki, persianjättiputki) ja jättitattarien (sahalinintatar, japanintatar, tarhatatar) tapauksessa tässä on käytetty ryhmän nimeä (jättiputket tai jättitattaret). TIET_NIMI Lajin tieteellinen nimi. (jättiputket Heracleum persicum –ryhmä ja jättitattaret Reynoutria-ryhmä). SIJAINTI (ei julkinen) Sijainnin tarkempi kuvaus. Esimerkiksi ”Jalkasaarentien päässä” Pispalan valtatien ja Nokiantien risteys” ”Lukonpuiston kaakkoisnurkka” tai ”Tahmelan lähteen ja Tahmelan viertotien välissä”. HAVAINTOPV Päivämäärä, jolloin kartoittaja on havainnoinut kohteen. LUKUMAARA Lajin yksilömäärä. Yhdestä viiteen käytetty todellista yksilömäärää. 6-10 yksilöä = 5+, yli 10 = 10+, n. 20 = 20; n. 50 = 50; 50-100 yksilöä = 50+; n. 100 = 100; yli 100 = 100+; n. 1000 = 1000; yli 1000 = 1000+ ELINVAIHE Verso, ei kuki, kukkii, on kukkinut. UHKATASO (ei julkinen) Sijaintiin liittyvä uhkataso määriteltynä 1-3. 1 merkitsee suurempaa uhkaa. 1 = haitallisten vieraslajien esiintymät luonnonsuojelualueilla ja niiden välittömässä läheisyydessä. 2 = haitalliset vieraslajit luonnonsuojelualueiden ulkopuolella, sekä luonnonsuojelualueilla esiintyvät muut vieraslajit. 3 = muut vieraslajit luonnonsuojelualueiden ulkopuolella. HAITTATASO Lajin haittataso. 1 = haitalliset vieraslajit 2 = muut vieraslajit. SIJ_TYYPPI Havainnon sijainnin tyyppi. Käytettyjä tyyppejä: pihanreuna piha tienvarsi polunvarsi radanvarsi pensasaita ojanvarsi puronvarsi kosteikko metsikkö avomaa pihaistutus tienvarsi-istutus istutus ranta puistonreuna joutomaa puutarhajätekasa maakasa metsänreuna keto HAV_LAHDE (ei julkinen) Havainnon lähde. Joko laji.fi, ilmoitus kaupungille, oma havainto, tai henkilön nimi jolta tieto on peräisin. HAV_TEKIJA (ei julkinen) Kartoittajan nimi. MAANOMISTJ Onko havainto kaupungin maalla vai yksityisellä maalla (kaupunki/yksityinen). LISATIEDOT (ei julkinen) Muuta huomionarvoista – vapaa kenttä. TORJ_KOK Vuosiluku, jolloin vieraslajiesiintymä on saatu hävitettyä kokonaan. PROTIETO_ID (ei julkinen) Protieto-ohjelman kautta raportoidun havainnon tunniste. PROTIETO_LEVEYS (ei julkinen) Alueen leveys Protieto-ohjelman kautta raportoidusta havainnosta. PROTIETO_PITUUS (ei julkinen) Alueen leveys Protieto-ohjelman kautta raportoidusta havainnosta. PINTA_ALA Protieto-ohjelman kautta raportoidun havainnon pinta-ala (pituus x leveys). PROTIETO_MUU_LAJI Laji, mitä Protieto-ohjelman kautta raportoitu havainto koskee, jos se on joku muu kuin valikossa määritelty. LAHIKUVA (ei julkinen) Lähikuva Protieto-ohjelman kautta raportoidusta havainnosta. YLEISKUVA (ei julkinen) Yleiskuva Protieto-ohjelman kautta raportoidusta havainnosta. LISAKUVA1-3 (ei julkinen) Mahdolliset lisäkuvat Protieto-ohjelman kautta raportoidusta havainnosta.

KUVAUS: Tampereen kantakaupungin avoimet maisematilat -selvitystyössä vuonna 2015 inventoidut ja arvotetut merkittävät avoimet maisematilat. Selvitys on osa EHYT (Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Tampereella) työtä. Avoimilla maisematiloilla tarkoitetaan maiseman osaa, jossa katseluetäisyydet muodostuvat pitkiksi, kuten laajat peltoaukeat ja vesialueet. Merkittäviä avoimia maisematiloja tunnistettiin yhteensä 85 kappaletta, joista 31:een on laadittu kohdekortti. Ominaisuustietoina on kohteen nimi ja numero. Merkittävimpiin kohteisiin on linkitetty kohdekortti, joka sisältää kohteen kuvauksen, arvottamisen ja kehittämiseen liittyviä suosituksia. Muihin kohteisiin on linkitetty kohdeluettelo, josta löytyvät kohteiden kehittämissuositukset. KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä GEOMETRIA: Aluemainen POIKKILEIKKAUS: Aineisto perustuu Tampereen kantakaupungin avoimet maisematilat -selvitykseen eikä sitä päivitetä. JULKISUUS: Julkinen aineisto

Aineisto sisältää Tampereen urakka-alueiden aluejaon ja tyhjennysurakan ilmansuuntatiedon.

KUVAUS: Karttanäkymässä on korkealaatuinen vuoden 2020 ilmakuvausaineisto Tampereelta ja sen ympäryskunnista. Aineisto on tuotu Oskari-karttapalveluun WMTS-rajapintaa hyödyntäen. Aineisto on osa Mapspace-sovellusta, jonka tuottaa Field Group. KATTAVUUS: Vain kirjautuneille käyttäjille Oskari-karttapalvelussa. PÄIVITYS: Satunnainen. Ilmakuvausaineisto päivitetään Field Groupin toimesta parin vuoden välein. GEOMETRIA: rasteri SAATAVUUS: Aineisto on saatavilla WMTS-rajapintaa hyödyntäen Field Group yhtiön kanssa tehtävällä sopimuksella. JULKISUUS: Aineisto on nähtävillä vain kirjautuneilla käyttäjille Oskari-karttapalvelussa. TIETOSUOJA: Aineistoon ei liity tietosuojakysymyksiä. AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Field Group, tuki@fieldgeo.fi