Aineisto sisältää Ilmatieteen laitoksen tuottaman tuoreimman HARMONIE-AROME säämallilla tuotetun sääennustedatan painepinnoille. Aineisto kattaa vakiopainepinnoilla (1000, 925, 850, 700, 500, 300 hPa tasot) olevia ilmakehäsuureita mm. lämpötila, suhteellinen kosteus, tuulen suunta/nopeus/vaakakomponentit ja geopotentiaalikorkeus. HARMONIE-AROME säämallia ajetaan neljä kertaa vuorokaudessa (00, 06, 12 ja 18 UTC), joissa jokaisessa ennustepituus on 66 tuntia. HARMONIE-AROME on ns. rajoitetun alueen malli, jonka laskenta-alue kattaa Skandinavian alueen, Norjan meren ja Baltian alueen. Mallissa käytetty vaakasuuntainen hilaväli on 2.5 km. Mallin laskennassa käyttämä koordinaatisto on Lambertin projektiossa.

Ilmatieteen laitoksen salamanpaikannin havaitsee ja paikantaa salamoita koko Suomessa. Havainnot sisältävät maasalamat osaiskuineen sekä osan pilvisalamoista. Pilvisalamoiden havaintotehokkuus on kuitenkin oleellisesti heikompi kuin maasalamoiden. Keskeisimmät paikantimen ilmoittamat parametrit ovat aika- ja paikkatieto. Järjestelmä ilmoittaa lisäksi mm. huippuvirta- sekä paikannusepätarkkuusarvion. Maasalamoiden osalta paikannustarkkuus (maakontaktipiste) on tyypillisesti alle 1 km, mutta paikannustarkkuus vaihtelee paikannuksesta toiseen. Kokonaisuudessaan datassa esiintyy koko sallittu jatkumo aina maksimiarvoon 25 km asti. Pilvisalamoiden osalta virhearviot ovat tyypillisesti suurempia, mutta toisaalta niiden sijaintia ei muutenkaan voi täsmällisesti määritellä yhdellä ainoalla pisteellä (ei ole maakontaktia).

Aineisto on rasterikarttataso, joka on tuotettu lineaarisella regressiomallilla. Karttataso on tuotettu Turun alueelta ja Turun lisäksi edustettuna on jonkin verran lähikuntien alueita. Lämpösumma-aineistossa (Turku_lamposumma…) selitettävänä muuttujana on ollut yli 25 asteen rajan ylittävien astetuntien määrä. Selittävinä muuttujina ovat toimineet vesialueisiin, suhteelliseen korkeuteen ja kaupunkimaiseen maankäyttöön liittyvät muuttujat, joista osa on Avoindata.fi -alustalla omina aineistoinaan. Kunkin tilanteen mallintamisessa on käytetty ao. tilanteeseen sopivinta selittävän muuttujan vyöhykekokoa, joka on määritelty muuttujakohtaisesti korrelaatioanalyysin ja subjektiivisen, aihepiiriin liittyvän teoriataustaan pohjautuvan harkinnan perusteella. Lämpösumma-aineiston resoluutio on 250 m ja aineisto kattaa maa-alueet.

Sääluotaus (lämpötila, kosteus, paine, tuulen suunta ja nopeus) maanpinnalta noin 25 km korkeuteen.

Aineisto sisältää Ilmatieteen laitoksen kolmelta mastomittauspaikata mitattuja lämpötilan, suhteellisen kosteuden ja tuulen havaintotietoja. Näitä havaintosuureita on eri korkeustasoilta, mastopaikasta riippuen 2 metristä aina 327 metrin korkeuteen.

Pääkaupunkiseudun auringon säteilyenergia, aurinkopaneeleille sopivat sijainnit ja sähköntuottopotentiaali (MWh/vuosi) rakennuksittain. Aineisto koostuu kolmesta tasosta: 1) auringon säteilyenergia katoille, kWh/m2/vuosi (tiff), 2) aurinkopaneeleille sopiva ala katolla (shp) ja 3) pinta-ala (m2) sekä aurinkosähkön tuottopotentiaali (MWh/v) rakennuksittain (shp). Auringon säteilyenergia katoille on mallinnettu käyttäen kaupunkien pistepilviaineistoja, jotka ovat Espoon osalta peräisin vuodelta 2013, Vantaan osalta vuodelta 2012 ja Helsingin osalta vuosilta 2008-2013. Mallinnuksessa on otettu huomioon suora ja pilvistä heijastunut säteily, katon muoto ja suunta, varjostukset rakennuksista ja puista sekä auringon asema eri vuorokauden- ja vuodenaikoina. Aurinkopaneeleille soveltuva ala on määritetty valitsemalla ne katon osat, joille tulee säteilyä yli 847 kWh/m2/vuosi, yhtenäistä pinta-alaa on vähintään 5 m2 ja etäisys katon reunasta on yli 0,5 metriä. Sähkön vuosituoton potentiaalia laskettaessa on oletettu aurinkopaneelien hyötysuhteeksi 15 % ja niiden olevan asennettu katon suuntaisesti myös tasakatoilla. Rakennuksen aurinkopaneeleille soveltuva maksimipinta-ala on neliömetreinä kentässä p_ala_m2 ja sähkön vuosituotto (MWh/v) kentässä sahk_mwh_v. Seutuatlas-karttapalvelussa voit valita tason "Aurinkopaneeleille sopivat sijainnit"; joka näyttää, mihin osaan kattoa tulee vuositasolla riittävästi auringon säteilyä. Aurinkosähköpotentiaali kilowattitunteina vuodessa sekä aurinkopaneeleille sopiva ala neliömetreinä löytyvät kunkin rakennuksen tiedoista. Aineisto on valmistunut Decumanus-hankkeessa ja sen on tuottanut hankkeessa mukana ollut belgialainen paikkatietopalveluihin erikoistunut yritys Eurosense. Aineistoa ei päivitetä.

Ilmatieteen laitoksen URCLIM-hankkeessa mallinnettiin rakentamisen vaikutuksia kaupunki-ilmastoon nykyoloissa ja lähitulevaisuudessa. Tuloksissa terminen mukavuus, kesäkauden lämpötila ja talvikeli nykyilmastossa (1980-2009) sekä tulevaisuuden ilmastoissa 2020-2049 ja 2040-2069 käyttäen tyypillisiä oloja kuvaavia ns. testivuosien (TRY) ilmastoaineistoja (Jylhä et al., 2011). Tulokset on mallinnettu tulevaisuuden ilmaston 2020-2049 osalta käyttäen sekä URCLIM-projektissa esiteltyä "suburban densification 1" -kaupungin kasvukehitystä (maltillinen kaupunkikehitys) että "suburban densification 2" -kaupungin kasvukehitystä (nopea kaupunkikehitys). Vuosien 2040-2069 ilmaston osalta on mallinnuksessa käytetty vain "suburban densification 2" -kaupungin kasvukehitystä (nopea kaupunkikehitys). Mallissa on käytetty RCP8.5 -skenaariota (merkittävä kasvu kasvihuonekaasupäästöissä globaalisti). Aineistoa ei päivitetä. Vuorokauden keskilämpötila kesä-elokuussa: - Mallilla laskettu lämpötila kahden metrin korkeudella Terminen mukavuus: - Koettu terminen mukavuus (kohtalainen tai ankara kuumarasitus) tunteina - Laskettu SURFEX-mallilla käyttäen termistä mukavuusindeksiä, UTCI - UTCI = Universal Thermal Climate Index - UTCI kuvaa ihmisen kokemaa termistä mukavuutta ja sen laskemisessa käytetään lämpötilan lisäksi ilmankosteutta, tuulen nopeutta ja auringonsäteilyä - UTCI perustuu mutkikkaaseen ihmisen lämpötasapainomalliin ja sen laskemista varten tarvitaan oma mallinsa - Näissä laskuissa on käytetty yksinkertaistettua UTCI-mallia Keli: - RoadSurf-mallin ennuste testivuoden (nykyilmasto, 2020-2049 ja 2040-2059) vaikeiden talvikelien lukumäärästä tunteina Lisätietoja: - URCLIM-projekti: http://urclim.prod.lamp.cnrs.fr/ - Ilmasto eri jaksoina: Jylhä, K., Kalamees, T., Tietäväinen, H., Ruosteenoja, K., Jokisalo, J., Hyvönen, R., Ilomets, S., Saku, S., Hutila, A., 2011. Rakennusten energialaskennan testivuosi TRY2012 ja arviot ilmastonmuutoksen vaikutuksista (test reference year 2012 for building energy demand and impacts of climate change). Finnish Meteorological Institute, Reports 6. Mikäli käyttäjä suunnittelee tietojen käyttöä ammattimaista tai virallista kaupunkisuunnittelutehtävää varten, suosittelemme perehtymistä meta- ja taustatietoihin. Tarvittaessa käyttäjä voi ottaa yhteyttä Ilmatieteen laitoksen asiantuntijaan (carl.fortelius(at)fmi.fi).

Aineisto sisältää Ilmatieteen laitoksen pintasäähavaintoasemien laskennalliset ilman lämpötilan kuukausikeskiarvot ja kuukauden sadekertymät vuodesta 1844 alkaen. Tilastolliset arvot laskettu säähavaintoasemilla tehdyistä mittauksia. Ilman lämpötilan kuukausiarvo on keskiarvo kyseisen kalenterikuukauden jokaisesta vuorokausikeskiarvosta. Sademäärän kuukausiarvo on kyseisen kalenterikuukauden vuorokausikertymien summa.

Aineisto sisältää Ilmatieteen laitoksen tuottaman tuoreimman HARMONIE-AROME säämallilla tuotetun sääennustedatan. Aineisto kattaa mm. maanpinnan läheiset perussääsuureet kuten 2 metrin lämpötilan, 10 metrin tuulen nopeuden ja suunnan, pintapaineen, pilvisyyden ja sademäärän. HARMONIE-AROME säämallia ajetaan neljä kertaa vuorokaudessa (00, 06, 12 ja 18 UTC), joissa jokaisessa ennustepituus on 66 tuntia. HARMONIE-AROME on ns. rajoitetun alueen malli, jonka laskenta-alue kattaa Skandinavian alueen, Norjan meren ja Baltian alueen. Mallissa käytetty vaakasuuntainen hilaväli on 2.5 km. Mallin laskennassa käyttämä koordinaatisto on Lambertin projektiossa.

Tiedot on poimittu kuntien avoimista rajapinnoista vuonna 2017 ja yhtenäistetty HSY:ssä. Rakennustiedot tullaan päivittämään vuonna 2021. Rakennuksille löytyy seuraavat tiedot Kenttä selitys Kunta Kuntakoodi Kuntanimi Kunnan nimi valm_v käyttöönottovuosi VTJ_PRT pysyvä rakennustunnus Kerrosala Kerrosala neliömetreinä Kerrosluku Kerrosten lukumäärä Tilavuus Tilavuus (m3) Kayt_koodi Rakennusluokituksen käyttöluokan koodi https://www.stat.fi/meta/luokitukset/rakennus/001-1994/koko_luokitus.html Kayt_luok Rakennusluokituksen mukainen kaksinumeroinen luokka Kayttark Rakennusluokituksen mukainen kolminumeroinen luokka Lamm_tapa Lämmönjakotapa Lämmönlähde Lämmityksen lämmönlähde Lisäksi rakennusten tiedoista löytyy laskennallinen lämmitysenergian kulutus rakennustyypin ja iän perusteella (kWh/m2/vuosi), joka on tilojen lämmitykseen ja käyttöveden lämmitykseen kuluvien lämmitysenergioiden summa. Laskennallinen lämmitysenergian kulutus löytyy omakotitaloille, rivi- ja kerrostaloille sekä liike- ja palvelurakennuksille (ei teollisuusrakennuksille). Tiedot on mySMARTLife-hankkeessa tuottanut VTT ja paikkatiedoksi muuttanut HSY.