Nitraattidirektiivin (1991) tarkoituksena on suojella veden laatua kaikkialla Euroopassa estämällä maataloudesta peräisin olevien nitraattien pilaamasta pohja- ja pintavesiä ja edistämällä hyvien maatalouskäytäntöjen käyttöä. Nitraattidirektiivi on olennainen osa vesilainsäädäntöä vesipolitiikan puitedirektiivin ohella, ja se on yksi keskeisistä välineistä vesien suojelemiseksi maatalouden paineilta. Suomessa direktiivi 91/676/ETY vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta pantiin vuonna 2000 täytäntöön ympäristönsuojelulain (86/2000) nojalla annetulla valtioneuvoston asetuksella (931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Sekä ympäristönsuojelulaki että valtioneuvoston asetus on uusittu vuonna 2014. Voimassa olevan ympäristönsuojelulain (527/2014) nojalla annettu valtioneuvoston asetus (1250/2014) eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta astui voimaan 1.4.2015 alkaen. Asetukseen sisältyy nitraattidirektiivin 5 artiklan tarkoittama toimintaohjelma, jota sovelletaan koko valtakunnan alueella. Aineisto sisältää nitraattidirektiivin mukaiset, vuosien 2020-2023 pinta- ja pohjaveden havaintopaikat, jotka on raportoitu kesällä 2024. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/NitraattidirektiivinMukaisetHavaintopaikat.pdf The purpose of the Nitrates Directive (1991) is to protect water quality throughout Europe by preventing the pollution of groundwater and surface water by nitrates from agricultural sources and by promoting the use of good agricultural practice. The Nitrates Directive is an integral part of water legislation, alongside the Water Framework Directive, and is one of the key instruments for protecting waters from agricultural pressures. In Finland, Directive 91/676 / EEC on the protection of waters against pollution caused by nitrates from agricultural sources was implemented in 2000 by a Government Decree (931/2000) on the restriction of nitrates access from agricultural sources to waters issued under the Environmental Protection Act (86/2000). Both the Environmental Protection Act and the Government Decree were renewed in 2014. The Government Decree (1250/2014) on the limitation of certain emissions from agriculture and horticulture, issued pursuant to the current Environmental Protection Act (527/2014), entered into force on 1 April 2015. The regulation contains an action program within the meaning of Article 5 of the Nitrates Directive, which applies throughout the national territory. The data includes surface water and groundwater monitoring sites in accordance with the Nitrates Directive for 2020-2023, which were reported in summer 2024. This Syke’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0). INSPIRE compatible dataset has been published.

Vesienhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) 9 §:n mukaan vesienhoitoalueella pohjavesien seuranta on järjestettävä niin, että niiden tilasta saadaan yhtenäinen ja monipuolinen kokonaiskuva. Vesienhoidosta annetun asetuksen (1040/2006) mukaisesti seurantaohjelmassa on oltava riittävästi seuranpaikkoja, jotta pohjavesien tila ja tilan luontainen tai ihmisen toiminnasta aiheutuva lyhyen ja pitkän ajan vaihtelu voidaan arvioida luotettavasti. Tämä aineisto sisältää EUlle 2022 raportoidut valtakunnalliset pohjaveden seurantapaikat. Seurantapaikkoja ovat sekä valtakunnalliset pohjavesiasemat että vesienhoitoon liitetyt pohjavesialueiden VHS-seurantapaikat. Seurantapaikat kuuluvat joko perusseurantaan tai toiminnalliseen seurantaan tai molempiin. Pohjavesiasemilta saadaan perusseurannan tietoja mm. pohjaveden korkeudesta ja pohjaveden laadusta. Pohjavesiasemilta on tietoja koottu systemaattisesti vuodesta 1975 alkaen. Pohjavesialueiden VHS-seurantapaikoilla tehdään vesienhoitoseurantaan liittyvää toiminnallista velvoitetarkkailua, mutta niitä käytetään myös perusseurantaan. Pohjavesialueilta saadaan pohjaveden laatuun ja määrään liittyviä havaintotietoja sekä alueen tutkimuksiin, riskikohteisiin ja maankäyttöön liittyviä tietoja. Tarkemmat tiedot seurantapaikkojen vedenlaadusta on löydettävissä ympäristöhallinnon Pohjavesitietojärjestelmästä (POVET). Aineisto kattaa 13 ELY-keskusta. Seuranta-asemilta tietoa pohjaveden laadusta ja määrästä on kerätty 1970-luvulta alkaen. VHS-seurantapaikkojen ikä vaihtelee. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Käyttötarkoitus: Aineisto sisältää valtakunnalliset pohjavesiasemat ja vesienhoitoon liitetyt pohjavesialueiden VHS-seurantapaikat Lisätietoja: http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Pohjavesien_tila/Pohjavesien_tilan_seuranta https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/VHS_seurantapisteet.pdf According to 9 § of the Act on the Organization of Water Management (1299/2004), the monitoring of groundwaters in a River Basin District (RBD) must be organized in such a way that a uniform and diverse overall picture of their status is obtained. According to the Decree on Water Resources Management (1040/2006), the monitoring programme must include a sufficient number of monitoring sites in order to reliably assess the status of groundwaters and natural or anthropogenic short- and long-term variations in the status. The data includes national groundwater monitoring sites reported to the EU in 2022. The monitoring sites comprise national groundwater monitoring stations and monitoring sites associated with the water management of groundwater areas (VHS monitoring sites). The monitoring sites include either surveillance monitoring or operational monitoring, or both. The groundwater monitoring stations provide information e.g. on groundwater levels and groundwater quality. Data has been collected systematically from the groundwater monitoring stations since 1975. Operational statutory monitoring is carried out at the VHS monitoring sites in groundwater areas, but the VHS monitoring sites are also used for surveillance monitoring. Information on the qualitative and quantitative state of groundwater areas is collected in the database, as well as research results on risk factors and land use. More detailed information on the water quality of the monitoring sites can be found in the Environmental Administration’s Groundwater Information System (POVET). The data covers 13 Centres for Economic Development, Transport and the Environment (ELY Centres). Groundwater quality and quantity data have been gathered since the 1970s from the monitoring stations. The VHS monitoring sites have varying ages.

Yhdyskuntajätevesidirektiivin mukaiset jätevedenpuhdistamot -aineisto sisältää Yhdyskuntajätevesidirektiivin (91/271/ETY) mukaiset taajamat, jätevedenpuhdistamot ja niiden purkupisteet. Euroopan unionin jäsenmaat raportoivat yhdyskuntajätevesien käsittelystä annetun direktiivin (91/271/ETY) toimeenpanosta komissiolle. Raportointivelvollisuus koskee kaikkia asukasvastineluvultaan (AVL) yli 2000 taajamia ja niiden jätevesiä käsitteleviä puhdistamoita. Puhdistamoiden toiminnalle on asetettu numeerisia vähimmäisvaatimuksia. Raportointiaineistot ovat myös avoimesti saatavilla. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Yhdyskuntajatevesi.pdf *** Urban Waste Water Treatment Plants (according to the Directive 91/271/EEC) Data contains the Urban Waste Water Treatment Plants, Discharge Points and Agglomerations according to the Directive 91/271/EEC. Member States report the implementation status of the Urban Waste Water Treatment Directive (91/271/EEC) to the European Commission. The reporting obligation concerns all agglomerations with population equivalent of 2000 p.e. or above. The directive sets minimum standards for sufficient performance of urban waste water treatment plants.

Uomaverkosto pohjautuu Maanmittauslaitoksen maastotietokannan vuosien 2000-2008 aineistoon (1:5 000-1:10 000). Aineiston pohjalta on Sykessä luotu uomia kuvaava uomaverkosto, jonka verkostomainen rakenne on tuotettu lisäämällä viivamaisiin jokiin aluemaisten jokien keskilinjat sekä järvien ylitykset ns. pseudouomilla. Aineistoon on lisätty uomatunnukset. Uomaverkosto kattaa kaikki vähintään yli 10 km2 yläpuolisen valuma-alueen omaavat uomat. Lisäksi uomaverkosto sisältää myös vesienhoidollisesti merkittäviä alle 10km2 yläpuolisen valuma-alueen omaavia uomia. Uomaverkosto ei sinällään kuvaa uuden vesilain vesistömääritelmän mukaista vesistöä. Uoma vaihtuu toiseksi yksilöllisen uomatunnuksen omaavaksi uomaksi aina uomaverkostoon kuuluvien uomien risteyksessä sekä uoman ja järven yhtymäkohdassa. Uomaverkosto on rakennettu siten, että kaikki siihen kuuluvat osat liittyvät topologiset yhteen ja omaavat oikean virtaussuunnan ja sitä voidaan käyttää erilaisiin verkostoanalyyseihin. Uomien välisiä topologia suhteita kuvaavat tiedot on tallennettu erillisiin tauluihin. Uomille on lisäksi laskettu muita paikantavia ja fysiograafisia tietoja. Uomaverkosto kuuluu Syken avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Uomaverkosto-aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Käyttötarkoitus: Uomaverkosto on luotu palvelemaan hyvin laajasti vesivarojen käyttöä ja hoitoa, vesiensuojelua ja vesientutkimusta sekä vesivaroihin liittyvää kansainvälistä ja kansallista raportointia ja tietojärjestelmätyötä. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/Dokumentit/ranta10.pdf https://ckan.ymparisto.fi/dataset/ranta10-rantaviiva-1-10-000 River Network River network is based on the topographic database of the National Land Survey of Finland in scale of 1:5 000-1:10 000 from years 2000-2008. The continuous network has been created in Finnish Environment Institute (Syke) by combining rivers to the central lines through polygon rivers and lakes. The dataset includes also unique river codes and lake codes. The river network includes all river segments with catchment areas larger than 10 km². Other, smaller rivers with smaller catchment areas are also included in case they are considered significant for water management tasks (e.g. WFD). The change from one river segment to another, with unique river code and information, is located at the junction of the river network. The river code also changes at a connection point of a river segment and a lake. The river network has been created such a way that all parts of the network are linked topologically to each other and have a correct flow direction so that the dataset can be used for analyzing the network. River network is dataset owned by Syke and has same copyright and ownership conditions as other similar datasets owned by Syke. Syke applies Creative Commons By 4.0 International license for open datasets. River network is developed to serve a wide variety of tasks related to water management, scientific research, water conservation and national and international reporting as well as associated information management.

EU-rekisterin tarkoituksena on muodostaa ajantasainen rekisteri EU:n alueella sijaitsevista suurista teollisuuslaitoksista ja eläinsuojista. Rekisteriä käytetään pohjana EU:n teollisuuspäästödirektiivin (2010/75/EU) sekä päästötietojen raportointia koskevan asetuksen (166/2006) mukaisille vuosittaisille raportoinneille. Suomessa on noin 1 200 tämän raportoinnin piiriin kuuluvaa teollisuuslaitosta tai suurta eläinsuojaa. Teollisuuspäästödirektiivin tarkoituksena on vähentää teollisuuden aiheuttamia ympäristö- ja terveyshaittoja tehostamalla ja yhdenmukaistamalla teollisuuden ympäristönsuojeluvaatimuksia. Direktiivillä pyritään myös parantamaan kansalaisten tiedonsaantia teollisuuslaitosten sijainnista sekä niitä koskevista lupamenettelyistä, lupamääräyksistä ja viranomais-valvonnan eri vaiheista. Teollisesta toiminnasta aiheutuvia haittoja pyritään vähentämään muun muassa käyttämällä parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT). Toimialakohtaisten parhaan käyttökelpoisen tekniikan vertailuasiakirjojen keskeiset tulokset eli päätelmät ovat oikeudellisesti sitovia tietyin poikkeamismahdollisuuksin. Tällaiset ympäristöluvissa mahdollisesti myönnetyt poikkeukset eli käytännössä lievennykset päästöraja-arvoista ovat eräs keskeisimmistä raportoitavista asioista. Laitosrekisteriä koskevat tiedot raportoidaan vuosittain. Pieniä jätettä polttavia laitoksia ja orgaanisia liuottimia käyttäviä laitoksia koskevat tiedot raportoidaan kolmen vuoden välein. Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/Dokumentit/TuotantoJaTeollisuuslaitokset.pdf EU Registry on Industrial Sites The aim of the EU Registry is to maintain an up-to-date registry of industrial activities and large animal shelters across Europe. The Registry is used as a database for annual reporting obligations under the Industrial Emission Directive (2010/EU/75) and the European Pollutant Release and Transfer Register Regulation (166/2006). The Registry covers approximately 1,200 industrial activities or animal shelters in Finland. This Syke’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0). INSPIRE compatible dataset has been published.

Vesienhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) 9 §:n mukaan vesienhoitoalueella pintavesien seuranta on järjestettävä niin, että niiden tilasta saadaan yhtenäinen ja monipuolinen kokonaiskuva. Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila luokitellaan seurannasta kerääntyvän aineiston perusteella. Aineisto sisältää ne jokien, järvien ja rannikkovesien (vesimuodostumien) seurantapaikat, jotka raportoitiin virallisesti EU:lle vuonna 2022. Seurantapaikkoja on kattavasti koko Suomen alueella. Seuranta-aineistoa on kertynyt pintavesistä jo 1960-luvulta alkaen ja olemassa olevat havaintopaikat linkitettiin seurantapaikkoihin. Vedenlaatu-, pohjaeläin-, vesikasvi- ja kalaston näytteet otetaan kussakin vesimuodostumassa havaintopaikoilta, jotka on linkitetty vesimuodostuman seurantapaikkaan. Seurantapaikan koordinaatit määrätään vesimuodostuman laskennallisen keskipisteen mukaan tai merkitään samoiksi kuin järvisyvänteen tai rannikkoalueen vedenlaadun pitkäaikainen havaintopaikka. Joessa alueen koordinaatiksi valitaan joen tarkasteluyksikön merkittävin vedenlaadun havaintopaikka. Seurantapaikat kuuluvat joko perusseurantaan tai toiminnalliseen seurantaan tai molempiin. Riittävän monessa pintavesimuodostumassa on tehtävä perusseurantaa, jotta voidaan arvioida vesienhoitoalueen kaikkien valuma-alueiden ja osavaluma-alueiden pintavesien tila kokonaisuudessaan. Toiminnallista seurantaa on tehtävä kaikissa niissä vesimuodostumissa, joiden osalta on joko vaikutusarvioinnin tai perusseurannan mukaan mahdollista, että ympäristötavoitteet jäävät saavuttamatta, tai joihin päästetään prioriteettilistan aineita (haitallisia aineita, jotka on direktiivissä määrätty). Tarkemmat tiedot seurantapaikkojen vedenlaadusta on löydettävissä ympäristöhallinnon Pintavesien tilan tietojärjestelmästä. Aineisto sisältää vuonna 2022 EUlle raportoidut jokien, järvien ja rannikkovesien seurantapaikat. Käyttötarkoitus: Aineisto sisältää EUlle raportoidut jokien, järvien ja rannikkovesien seurantapaikat. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Lisätietoja: http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Pintavesien_tila/Pintavesien_tilan_seuranta https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/VHS_seurantapisteet.pdf According to 9 § of the Act on the Organization of Water Management (1299/2004), the monitoring of surface waters in a River Basin District (RBD) must be organized in such a way that a uniform and diverse overall picture of their status is obtained. The ecological and chemical status of surface waters is classified on the basis of data collected from monitoring. The data includes those monitoring sites for rivers, lakes and coastal waters (water bodies) that were officially reported to the EU in 2022. There are monitoring sites comprehensively throughout Finland. Monitoring data have been accumulated from surface waters since the 1960s and existing observation sites were linked to monitoring sites. Samples for water quality, benthic fauna, aquatic plants and fish in each water body are taken from observation sites linked to a water body monitoring site. The coordinates of the monitoring site are determined according to the calculated center of the water body or are marked as the same as the long-term observation point for water quality in the lake basin or coastal area. In the river, the monitoring site has usually the same coordinates as the most significant water quality observation point of each river water body. Monitoring sites include either surveillance monitoring or operational monitoring, or both. A sufficient number of surface water bodies must be subject to basic monitoring in order to assess the status of all surface waters in all catchment areas and sub-catchments in the RBD. Operational monitoring must be carried out in all water bodies for which, according to either the impact assessment or the surveillance monitoring, it is possible that environmental objectives will not be met or to which priority list substances (harmful substances provided for in the Directive) will be released. Investigative monitoring is needed in some special cases. More detailed information on the water quality of the monitoring sites can be found in the Environmental Administration's Surface Water Status Information System. The data includes river, lake and coastal water monitoring sites reported to the EU in 2022. This Syke’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0). INSPIRE compatible dataset has been published.

Euroopan unioni pyrkii pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden kadon alueellaan. Yksi tärkeimmistä keinoista päästä tavoitteeseen on Natura 2000 -verkosto. Verkosto turvaa luontodirektiivissä määriteltyjen luontotyyppien ja lajien elinympäristöjä. Tällaisia luontotyyppejä on Euroopassa noin 200 ja lajeja noin 700. EU:n jäsenmaat ehdottavat alueitaan Natura 2000 -verkostoon. Näitä luontodirektiivin (direktiivi 92/43/ETY) mukaisia alueita kutsutaan SCI-alueiksi. Lopullisen päätöksen verkostosta tekee Euroopan komissio. Päätöksen jälkeen jäsenmaa määrittelee verkostoon otetut alueet erityisten suojelutoimien alueiksi (SAC-alueiksi). Niillä toteutetaan kyseisten luontotyyppien ja lajien kannalta tärkeitä suojelutoimenpiteitä. Lisäksi verkostoon kuuluu lintudirektiivin (direktiivi 2009/147/EY) mukaisia erityisiä suojelualueita (SPA-alueet), jotka jäsenmaat valitsevat itse ja ilmoittavat komissiolle. Kohteiden suojelu perustuu Euroopan yhteisön luonto- ja lintudirektiiveihin, kohteiden suojeluperusteista käytetään seuraavia lyhenteitä: SPA = Special Protection Areas, Lintudirektiivin mukaiset erityiset suojelualueet SAC= Special Areas of Conservation, Erityisen suojelutoimien alue luontodirektiivin mukaisesti SCI = Sites of Community Importance, Jäsenvaltion ehdotus luontodirektiivin perusteella suojeltavaksi alueeksi. Natura2000- paikkatietokanta sisältää Suomen Natura2000-verkoston kohteet sekä lisäksi syyskuussa 2016 kuultavana olleet täydennyskohteet (Ehdotus Suomen Natura 2000-verkostoehdotuksen täydentämisestä). Nämä täydennyskohteet on hyväksytty osaksi Suomen Natura2000 verkostoa Valtioneuvoston päätöksellä 5.12.2018. Paikkatietoaineistossa on omana tasonaan SPA- kohteet, SAC-kohteet ja SCI-kohteet. Aineisto muodostaa myös vesipuitedirektiivin (2000/60/EY) mukaisen suojelualuerekisterin, kullekin Natura-kohteelle on lisätty tieto siitä, onko kohde vesipuitedirektiivin mukainen suojelualue. Aineiston kohdeluokat: Natura 2000 - SCI Manner-Suomi - Ehdotus erityisten suojelutoimien alueeksi Natura 2000 - SAC Manner-Suomi aluemaiset - Erityisten suojelutoimien alue Natura 2000 - SPA Manner-Suomi - Erityinen suojelualue Natura 2000 -verkostoon kuuluvien alueiden suojelua on tarkoitus toteuttaa mm. luonnonsuojelulain, erämaalain, ulkoilulain, maa-aineslain, koskiensuojelulain, vesilain ja ympäristönsuojelulain mukaisessa menettelyssä. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Käyttötarkoitus: Aineisto kuvaa Suomen Natura2000 verkoston alueet. Aineiston avulla on tuotettu virallisten päätösasiakirjojen kartat. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/natura.pdf http://www.ym.fi/fi-FI/Luonto/Luonnon_monimuotoisuus/Luonnonsuojelualueet/Naturaalueet Natura 2000 areas The European Union (EU) is seeking to ensure biodiversity by conserving natural habitats and wild fauna and flora in the territory of the Member States. One of the most important means towards this goal is the establishment of the Natura 2000 protected area network under the Habitats Directive. Natura 2000 network ensures the conservation of biotopes and habitats of species requiring designation of Special Areas of Conservation listed in the Annexes of the Habitat's Directive. Each EU Member State prepares a national list of proposed Sites of Community Importance (SCIs) for the European Commission. Criteria for the selection of these sites are included in the Annex III of the Habitat Directive. European Commission screens the proposed lists with help from the European Topic Centre for Biological Diversity (ETC-BD) of the EEA and Member States, to assess the quality and completeness of the information. The final decision of the proposed areas is done by the Council of the European Union or by the European Commission. Besides the SCIs the Natura 2000 network includes Special Areas of Conservation (SPAs) listed in the Birds Directive. The SPA areas are selected and announced to the Commission by the Member States. The conservation of protection sites belonging to the Natura 2000 network is implemented in accordance to the Nature Conservation Act, Outdoor Recreation Act, Land Extraction Act, Rapid Protection Act, Water Act and Environmental Protection Act. The protection of the sites is based on the EU Nature and Birds Directives. The following acronyms are used for the sites: SPA = Special Areas of Conservation, areas protected accordance to the Bird Directive SAC = Special Areas of Conservation, areas protected accordance to the Nature Directive SCI = Sites of Community Importance, areas protected accordance to the Nature Directive. Dataset covers all Natura areas included in the Reclamation of the Government. Natura areas located in Ahvenanmaa are not included. This Syke’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0). INSPIRE compatible dataset has been published.

Aineisto sisältää Ilmatieteen laitoksen säähavaintoasemien hetkelliset pintasäähavaintoarvot. Pintasäähavaintoarvoja ovat lämpötila, paine, suhteellinen kosteus, tuulen nopeus ja suunta sekä sademäärä. Mitattavat havaintoarvot vaihtelevat asemittain. Tyypillisesti havaintoarvoja mitataan 10 min välein.