Sisävesien (järvet, joet) syvyysaineisto perustuu pääosin ympäristöhallinnon tekemiin syvyysluotauksiin. Luotauspisteaineistosta on Sykessä johdettu syvyyskäyrät ja -alueet sekä järven maksimisyvyyspiste- aineistot. Järvien luotaus- ja maksimisyvyyspisteisiin sekä syvyysalueisiin on yhdistetty fysiografiatietoja Syken ylläpitämästä järvirekisteristä. Nämä syvyyskäyrät toimitetaan Maanmittauslaitokseen, jossa ne tallennetaan osaksi maastotietokantaa ja edelleen julkaistaan maastokartoista. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Syvyys.pdf The Lake and River Depth Profiles dataset includes information on depth profiles of lakes and rivers and is mainly based on the depth measurements done by the national environmental administration. The bathymetric lines and the depth areas are produced from separate measurement point information. Bathymetric information and the maximum depth points have also information on physiography from the lake database “Järvirekisteri” maintained by Syke. These bathymetric lines are delivered for The National Land Survey of Finland where they are combined with the base map dataset (Maastotietokanta) and published as maps.

Aineistossa Suomen merialueet on luokiteltu neljään eri aluetasoon: - MHtaso1: Suomen merialue talousvyöhykkeen ulkorajaan asti. - MHtaso2: Suomen merialue talousvyöhykkeen ulkorajaan asti on jaettu HELCOM-sopimuksella kuuteen merialueeseen. - MHtaso3: Aluetason 2 kuusi merialuetta jakautuvat vesienhoidon rannikkovesialueeseen ja avomereen. - MHtaso4: Aluetason 2 kuusi merialuetta jakautuvat rannikkovesityyppeihin ja avomereen. Rannikkovesityypit on määritetty vesienhoidossa 14 alueeseen, joissa kullakin mittatason 2 merialueella on sekä sisempiä että ulompia rannikkovesiä. Tarkimmalla tasolla (MHtaso4) Suomen rannikkovesityypit sekä avomerialueet ovat seuraavat. Rannikkovesityypit (coastal water types): Suomenlahden sisemmät rannikkovedet (Ss) Suomenlahden ulommat rannikkovedet (Su) Lounainen sisäsaaristo (Ls) Lounainen välisaaristo (Lv) Lounainen ulkosaaristo (Lu) Selkämeren sisemmät rannikkovedet (Ses) Selkämeren ulommat rannikkovedet (Seu) Merenkurkun sisäsaaristo (Ms) Merenkurkun ulkosaaristo (Mu) Perämeren sisemmät rannikkovedet (Ps) Perämeren ulommat rannikkovedet (Pu) Ahvenanmaan sisäsaaristo (Aai) Ahvenanmaan välisaaristo (Aam) Ahvenanmaan ulkosaaristo (Aay) Avomerialueet (offshore waters): Pohjois-Itämeri Suomenlahden avomeri Ahvenanmeren avomeri Selkämeren avomeri Merenkurkun avomeri Perämeren avomeri Meridirektiivin tavoitteena on meriympäristön hyvä tila. Ympäristöministeriö laatii yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön sekä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa Suomen kansallisen merenhoitosuunnitelman, joka kattaa Suomen aluevedet ja talousvyöhykkeen. Työhön osallistuvat keskeisesti myös useat valtion tutkimuslaitokset ja virastot. Merenhoitosuunnitelma on EU:n meristrategiapuitedirektiivin edellyttämä meristrategia ja Valtioneuvosto hyväksyy merenhoitosuunnitelman. Suomessa meridirektiivi on toimeenpantu lailla vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (30.12.2004/1299) ja tarkennettu Valtioneuvoston asetuksella merenhoidon järjestämisestä (980/2011). Syke on raportoinut Suomen merenhoitosuunnitelman mukaisesti arvion meren tilasta, hyvän meriympäristön tilan määritelmät ja ympäristötavoitteet raportointikaudelta 2012-2018. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. *** In this dataset Finland’s marine areas are classified to 4 levels: - Level1: Finland’s marine area including the exclusive economic zone. - Level2: Finland’s marine area including the exclusive economic zone is divided to six sub-basins by a HELCOM agreement. - Level3: The six sub-basins on level 2 are divided to offshore waters and coastal waters as defined in the implementation of the EU water framework directive. - Level4: The coastal waters as defined on level 3 are further divided to coastal water types as defined in the implementation of the EU water framework directive. The 14 water types include inner and outer (and sometimes to middle) coastal waters. This Syke’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0).

Yhdyskuntajätevesidirektiivin mukaiset jätevedenpuhdistamot -aineisto sisältää Yhdyskuntajätevesidirektiivin (91/271/ETY) mukaiset taajamat, jätevedenpuhdistamot ja niiden purkupisteet. Euroopan unionin jäsenmaat raportoivat yhdyskuntajätevesien käsittelystä annetun direktiivin (91/271/ETY) toimeenpanosta komissiolle. Raportointivelvollisuus koskee kaikkia asukasvastineluvultaan (AVL) yli 2000 taajamia ja niiden jätevesiä käsitteleviä puhdistamoita. Puhdistamoiden toiminnalle on asetettu numeerisia vähimmäisvaatimuksia. Raportointiaineistot ovat myös avoimesti saatavilla. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Yhdyskuntajatevesi.pdf *** Urban Waste Water Treatment Plants (according to the Directive 91/271/EEC) Data contains the Urban Waste Water Treatment Plants, Discharge Points and Agglomerations according to the Directive 91/271/EEC. Member States report the implementation status of the Urban Waste Water Treatment Directive (91/271/EEC) to the European Commission. The reporting obligation concerns all agglomerations with population equivalent of 2000 p.e. or above. The directive sets minimum standards for sufficient performance of urban waste water treatment plants.

Vuoden 2022 EU:n ympäristömeludirektiivin mukaisen meluselvityksen melualueet on tuotettu yhdistämällä kuntien, Väyläviraston ja Finavian toimittamat aineistot EEA:n ohjeiden mukaisesti. Lisätietoja (englanniksi) https://www.eionet.europa.eu/reportnet/docs/noise/guidelines/ Aineisto sisältää katujen ja teiden, maanteiden, rautateiden ja lentokentän melulähteet ja meluvyöhykkeet. Aineistossa on pistemäistä, viivamaista ja aluemaista tietoa. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Käyttötarkoitus: EU-raportointiin ja meluntorjunnan tueksi. --- The Environmental noise maps dataset contains environmental noise maps from 2022 have been produced by combining the data provided by the municipalities, the Finnish Transport Agency and Finavia in accordance with EEA guidelines, more information https://www.eionet.europa.eu/reportnet/docs/noise/guidelines/ The dataset includes noise sources and strategic noise maps for streets and roads, railways and airports. The data includes points, lines and polygons. Syke applies Creative Commons By 4.0 International license for open datasets. INSPIRE compatible dataset has been published.

Suomen ympäristökeskuksen (Syke) laatima valtakunnallinen valuma-aluejako koostuu viidestä hierarkiatasosta, jotka kattavat uomien ja järvien valuma-alueiden lisäksi myös merialueet. Tarkimmalla tasolla valuma-aluejaossa on yli 40 000 valuma-aluetta. Valtakunnallinen valuma-aluejako on osa Vesistöjen perustietovarantoa. Valuma-aluejako on tuotettu mallintamalla hyödyntäen Syken laatimaa virtaussuuntamallia, joka perustuu Maanmittauslaitoksen 10 m:n korkeusmalliin. Virtaussuuntamallin virtausreittien tarkkuutta on parannettu kovertamalla siihen uomaverkostoa ja vesialueita sekä yleisten teiden tierummut. Hierarkkisen perustan valtakunnalliselle valuma-aluejaolle luo Syken Ranta10-rantaviiva-aineiston uomaverkosto ja järvet. Valtakunnallinen valuma-aluejako on luotu palvelemaan hyvin laajasti vesivarojen käyttöä ja hoitoa, vesiensuojelua ja vesientutkimusta sekä vesivaroihin liittyvää kansainvälistä ja kansallista raportointia ja tietojärjestelmätyötä. VALUMA-ALUEJAON HIERARKIATASOT Valtakunnallinen valuma-aluejako koostuu viidestä hierarkiatasosta, joita kuvaamaan on kehitetty laajennettavissa oleva hierarkkinen tunnusjärjestelmä. Uomien ja järvien valuma-alueille on määritetty purkupisteet. TASO1 jakautuu viiteen valuma-alueeseen sen mukaan, mihin mereen pintavesi lopulta virtaa. Erityistapauksena myös Laatokka muodostaa oman osa-alueensa, vaikka se lopulta laskeekin Itämereen. TASO2 kuvaa päävesistöalueita ja rannikkoalueita (yli 80 kpl). Yksittäisen päävesistöalueen muodostaa vähintään 200 km2:n kokoinen yhden tai useamman laskujoen kautta mereen purkautuvien sisävesien muodostama kokonaisuus. Rannikkoalueet kattavat myös merialueet merisaarineen. Päävesistöalueiden ja rannikkoalueiden nimet ja numerointi noudattelevat aiempaa valuma-aluejakoa. TASO3 sisältää yli 200 osa-aluetta, jotka on muodostettu hyödyntämällä soveltuvilta osin Valuma-aluejako1990:n I jakovaiheen osa-alueita ja merenhoidon aluejakoa sekä HELCOM:n allasjakoa. TASO4 on valuma-aluejaon tarkin valtakunnallisesti yhtenäiseen uomahierarkiaan perustuva taso. Se muodostuu yli 20 000 osa-alueesta, jotka on mallinnettu Ranta10:n järville ja uomille/uomajatkumoille. Uomajatkumolla tarkoitetaan peräkkäisten uomien ja alle 50 ha järvien muodostamia uoma-järviketjuja. Yli 50 ha:n kokoiset järvet ja yli 100 metrin pituiset uomat/uomajatkumot omaavat oman valuma-alueen. Merialueilla apuna osa-alueiden muodostamisessa ovat olleet Vesistöjen perustietovarannon meriperusyksiköiden lisäksi osin myös VHS-rannikkovesimuodostumat. Tällä tasolla valuma-alueiden koon alarajaksi on määritetty 50 ha eli sitä pienemmät valuma-alueet on yhdistetty aina alapuoliseen valuma-alueeseen. TASO5 on valtakunnallisen valuma-aluejaon tiheäseulaisin taso, jossa valuma-alueita on jaettu edelleen pienempiin osiin myös vesienhoidollisin perustein. Taso 5 koostuu uomille, järville ja merialueille sekä niiden osille mallinnetuista valuma-alueista (yht. yli 40 000 osa-aluetta). Perustan Taso5:n valuma-aluerajauksille luovat pintavesien osia kuvaavat vesistöjen perusyksiköt. Järvien valuma-alueet (yli 12 000 kpl) on määritetty yli 1 ha:n järviperusyksiköille uomaverkoston varrella sekä yli 50 ha:n järviperusyksiköille uomaverkoston ulkopuolella. Uomien valuma-alueet (yli 28 000 kpl) on määritetty yli 100 m pituisille uomaperusyksiköille. Meri- ja rannikkoalueiden osa-alueet (yli 400 kpl) on määritetty meriperusyksiköiden avulla huomioiden rannikon välialueet ja merisaarten vedenjakajat. VALUMA-ALUEIDEN TIEDONHALLINTA Perustan valtakunnalliselle valuma-aluejaolle ja sen tiedonhallinnalle luo Vesistöjen perustietovaranto, joka koostuu uomia, järviä ja merialueita kuvaavista paikkatietoaineistoista sekä niihin liitettävissä olevasta tietovarastosta (VesiPetoDW). Valuma-aluejaon hierarkiatasoihin ja niiden osa-alueisiin liittyvä tietovarasto on tallennettu Vesistöjen perustietovarannon VesiPetoDW-tietokantaan. Vesistöjen perustietovarannon tauluista löytyvät valmiiksi lasketut fysiografiset ja hierarkkiset tiedot on linkitettävissä paikkatietotuotteeseen tunnusten avulla. Myöhemmin tiedot ovat saatavilla myös API-rajapinnan kautta. PUUTTEET JA EPÄTARKKUUDET VALUMA-ALUEJAOSSA Virtaussuuntamallin laskentaan ja valuma-aluejaon mallintamiseen käytetyissä lähtöaineistoissa voi esiintyä paikoin puutteita, epätarkkuuksia tai virheitä, jotka saattavat vaikuttaa valuma-alueiden rajaustuloksiin sekä niiden ominaisuustietojen laskentaan. Erityisesti Suomen rajojen ulkopuolisilla vesistöalueiden osa-alueilla valuma-alueiden rajaukset eivät ole luotettavia lähtöaineiston epätarkkuudesta johtuen. Samoin valuma-alueille lasketut tilastotiedot ovat puutteellisia ulkomaille sijoittuvien osa-alueiden osalta. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. LISÄTIETOJA Valuma-aluejaon viitedokumentti https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Valumaaluejako.pdf Vesistöjen perustietovaranto https://ckan.ymparisto.fi/dataset/vesistojen-perustietovaranto Vesistöjen perusyksiköt https://ckan.ymparisto.fi/dataset/vesistojen-perusyksikot Virtaussuuntamalli10m https://ckan.ymparisto.fi/dataset/virtaussuuntamalli-10-m Ranta10 https://ckan.ymparisto.fi/dataset/ranta10-rantaviiva-1-10-000 Tämä valtakunnallinen valuma-aluejako tulee korvaamaan 1990-luvulla käyttöönotetun valuma-aluejaon. https://ckan.ymparisto.fi/dataset/valuma-aluejako-1990 THE FINNISH RIVER BASIN SYSTEM The Finnish River basin system made by the Finnish Environment Institute (Syke) consists of five hierarchical levels, which cover not only the catchment areas of river segments and lakes, but also sea areas. At the most precise level, there are more than 40,000 catchment areas in the river basin system. The river basin system is part of the Water database. The river basin system has been produced by modeling using the flow direction model prepared by Syke, which is based on the 10 m digital elevation model (DEM) of the National Land Survey of Finland. The accuracy of the flow paths of the flow direction model has been improved by burning in the river network and lakes as well as road culverts of public roads. The river network and lakes of Syke’s Ranta10 shoreline data set creates the hierarchical basis for the river basin system. The Finnish River basin system has been created to serve very broadly the use and management of water resources, water protection and water research, as well as international and national reporting and information systems related to water resources. THE HIERARCHY LEVELS OF THE RIVER BASIN SYSTEM The Finnish River basin system consists of five hierarchy levels, including expandable hierarchical identification system. Discharge points have been determined for the catchment areas of rivers and lakes. LEVEL 1 is divided into five catchment areas, depending on which sea the surface water eventually flows into. As a special case, Lake Ladoga also forms its own sub-region, even if it eventually flows into the Baltic Sea. LEVEL 2 describes main watershed areas and coastal areas (more than 80 areas). An individual main river basin is formed by inland waters discharging into the sea through one or more tributaries with a size of at least 200 km2. Coastal areas also cover sea areas with sea islands. The names and numbering of the main watershed areas and coastal areas follow the previous river basin system. LEVEL 3 contains more than 200 sub-areas, which have been formed by utilizing, where applicable, the sub-areas of the 1st level of the previous river basin system, as well as the marine management areas and HELCOM's basin division. LEVEL 4 is the most accurate level of the river basin system based on a nationally uniform river network hierarchy. It consists of more than 20,000 sub-catchments modeled on Ranta10's lakes and river segments. Lakes over 50 ha in size and “river segment continuations” over 100 meters long have their own catchment area. In marine areas, in addition to the marine basic units of the Water database, WFD coastal water bodies have also been used to help in the formation of sub-regions. At this level, the lower limit of the size of the catchment areas has been determined to be 50 ha, i.e. catchment areas smaller than that are always connected to the catchment area below. In LEVEL 5 catchment areas have been further divided into smaller parts also based on WFD water bodies. Level 5 consists of catchment areas modeled for river segments, lakes and sea areas and their parts (over 40,000 parts in total). The basis for Level 5 catchment area delineations are the basic units of the Water database. The catchment areas of the lakes (more than 12,000) have been determined for basic lake units of more than 1 ha along the river network and for basic lake units of more than 50 ha outside the river network. The catchment areas of the river segments (more than 28,000 pieces) have been determined for river basic units longer than 100 m. Sub-areas of sea and coastal areas (more than 400 units) have been defined using marine basic units, taking into account the intermediate areas of the coast and watersheds of sea islands. INFORMATION MANAGEMENT OF CATCHMENTS The basis for the river basin system and its data management is the creation of the Water database of water basic units, which consists of spatial data materials describing river segments, lakes and marine areas, as well as a data warehouse that can be connected to them (VesiPetoDW). The pre-calculated physiographical and hierarchical data found in the tables of the Water database can be linked to the spatial data product using unique Ids. Later, the data will also be available via the API interface. DEFICIENCIES AND INACCURACIES IN THE RIVER BASIN SYSTEM The source materials used for the calculation of the flow direction model and the modeling of the catchment area distribution may have some shortcomings, inaccuracies or errors, which may affect the delineation results of the catchment areas and the calculation of their characteristic data. Especially in sub-regions of watersheds outside the borders of Finland, the delineations of catchment areas are not reliable due to the inaccuracy of the source material. Similarly, the statistical data calculated for catchment areas are incomplete for sub-areas located abroad.

Nitraattidirektiivin (1991) tarkoituksena on suojella veden laatua kaikkialla Euroopassa estämällä maataloudesta peräisin olevien nitraattien pilaamasta pohja- ja pintavesiä ja edistämällä hyvien maatalouskäytäntöjen käyttöä. Nitraattidirektiivi on olennainen osa vesilainsäädäntöä vesipolitiikan puitedirektiivin ohella, ja se on yksi keskeisistä välineistä vesien suojelemiseksi maatalouden paineilta. Suomessa direktiivi 91/676/ETY vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta pantiin vuonna 2000 täytäntöön ympäristönsuojelulain (86/2000) nojalla annetulla valtioneuvoston asetuksella (931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Sekä ympäristönsuojelulaki että valtioneuvoston asetus on uusittu vuonna 2014. Voimassa olevan ympäristönsuojelulain (527/2014) nojalla annettu valtioneuvoston asetus (1250/2014) eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta astui voimaan 1.4.2015 alkaen. Asetukseen sisältyy nitraattidirektiivin 5 artiklan tarkoittama toimintaohjelma, jota sovelletaan koko valtakunnan alueella. Aineisto sisältää nitraattidirektiivin mukaiset, vuosien 2020-2023 pinta- ja pohjaveden havaintopaikat, jotka on raportoitu kesällä 2024. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/NitraattidirektiivinMukaisetHavaintopaikat.pdf The purpose of the Nitrates Directive (1991) is to protect water quality throughout Europe by preventing the pollution of groundwater and surface water by nitrates from agricultural sources and by promoting the use of good agricultural practice. The Nitrates Directive is an integral part of water legislation, alongside the Water Framework Directive, and is one of the key instruments for protecting waters from agricultural pressures. In Finland, Directive 91/676 / EEC on the protection of waters against pollution caused by nitrates from agricultural sources was implemented in 2000 by a Government Decree (931/2000) on the restriction of nitrates access from agricultural sources to waters issued under the Environmental Protection Act (86/2000). Both the Environmental Protection Act and the Government Decree were renewed in 2014. The Government Decree (1250/2014) on the limitation of certain emissions from agriculture and horticulture, issued pursuant to the current Environmental Protection Act (527/2014), entered into force on 1 April 2015. The regulation contains an action program within the meaning of Article 5 of the Nitrates Directive, which applies throughout the national territory. The data includes surface water and groundwater monitoring sites in accordance with the Nitrates Directive for 2020-2023, which were reported in summer 2024. This Syke’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0). INSPIRE compatible dataset has been published.

EU-rekisterin tarkoituksena on muodostaa ajantasainen rekisteri EU:n alueella sijaitsevista suurista teollisuuslaitoksista ja eläinsuojista. Rekisteriä käytetään pohjana EU:n teollisuuspäästödirektiivin (2010/75/EU) sekä päästötietojen raportointia koskevan asetuksen (166/2006) mukaisille vuosittaisille raportoinneille. Suomessa on noin 1 200 tämän raportoinnin piiriin kuuluvaa teollisuuslaitosta tai suurta eläinsuojaa. Teollisuuspäästödirektiivin tarkoituksena on vähentää teollisuuden aiheuttamia ympäristö- ja terveyshaittoja tehostamalla ja yhdenmukaistamalla teollisuuden ympäristönsuojeluvaatimuksia. Direktiivillä pyritään myös parantamaan kansalaisten tiedonsaantia teollisuuslaitosten sijainnista sekä niitä koskevista lupamenettelyistä, lupamääräyksistä ja viranomais-valvonnan eri vaiheista. Teollisesta toiminnasta aiheutuvia haittoja pyritään vähentämään muun muassa käyttämällä parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT). Toimialakohtaisten parhaan käyttökelpoisen tekniikan vertailuasiakirjojen keskeiset tulokset eli päätelmät ovat oikeudellisesti sitovia tietyin poikkeamismahdollisuuksin. Tällaiset ympäristöluvissa mahdollisesti myönnetyt poikkeukset eli käytännössä lievennykset päästöraja-arvoista ovat eräs keskeisimmistä raportoitavista asioista. Laitosrekisteriä koskevat tiedot raportoidaan vuosittain. Pieniä jätettä polttavia laitoksia ja orgaanisia liuottimia käyttäviä laitoksia koskevat tiedot raportoidaan kolmen vuoden välein. Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/Dokumentit/TuotantoJaTeollisuuslaitokset.pdf EU Registry on Industrial Sites The aim of the EU Registry is to maintain an up-to-date registry of industrial activities and large animal shelters across Europe. The Registry is used as a database for annual reporting obligations under the Industrial Emission Directive (2010/EU/75) and the European Pollutant Release and Transfer Register Regulation (166/2006). The Registry covers approximately 1,200 industrial activities or animal shelters in Finland. This Syke’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0). INSPIRE compatible dataset has been published.

Suomi ulottuu pohjois-etelä suunnassa läpi boreaalisen havumetsävyöhykkeen. Se jaetaan neljään alavyöhykkeeseen, joiden rajat määräytyvät lämpöilmastosta aiheutuvien kasvillisuuserojen perusteella. Alavyöhykkeet jaetaan edelleen lähinnä ilmaston mereisyydestä ja mantereisuudesta johtuvien kasvillisuuserojen määräämiin lohkoihin. Aineisto pohjautuu YM:n muistiosta nro 3/1994 Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden kuvaaminen digitoituun aineistoon, jota on muutettu uhanalaisuusarviointien tarpeisiin kuvaruutudigitointina eri tausta-aineistoja käyttäen. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Käyttötarkoitus: Aineistoa käytetään taustakarttojen tuottamiseen ja karkeisiin analyyseihin. Finland extends through the boreal coniferous forest zone. It is divided into sub-zones and blocks determined by vegetation differences due to the maritime and continental climate. The dataset is based on the Ministry of the Environment's Memorandum No. 3/1994. It has been modified for the needs of assessment of threatened habitat types in Finland. The material is used for background maps and overall analyzes. This Syke’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0). INSPIRE compatible dataset has been published.