RRakennetun ympäristön tietojärjestelmä, Ryhti, kokoaa yhteen rakentamisen ja alueidenkäytön tiedot valtakunnallisesti. Tiedot syntyvät kuntien ja maakuntien liittojen perustyössä, ja ne toimitetaan valtakunnalliseen tietojärjestelmään ensisijaisesti rajapinnan kautta. Järjestelmään toimitettavat rakentamisen tiedot ovat rakentamislupa, purkamislupa, maisematyölupa ja poikkeamispäätös. Tietojen mukana toimitetaan kohteiden osoitteet. Osoitteet syntyvät Ryhtiin rakenteisessa muodossa. Ensimmäisessä vaiheessa osoitteilla ei ole omia sijaintipisteitä vaan ne kohdistetaan rakennuskohteisiin. Rakentamisen tiedot ovat valtakunnallisesti saatavilla rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä. Ennen rakennetun ympäristön tietojärjestelmän käyttöönottoa syntyneet rakennusten osoitetiedot on saatu rakennetun ympäristön tietojärjestelmään Digi- ja väestötietojärjestelmän väestötietojärjestelmästä. Siirtymäajan (2025-2028) ajan kunnat voivat toimittaa rakentamisen luvituksen tiedot vielä väestötietojärjestelmään, josta ne välitetään rakennetun ympäristön tietojärjestelmään. Rakennetun ympäristön tietojärjestelmän rakennustietojen tietosisältö kuvataan yhteentoimivuusalustalla: https://tietomallit.suomi.fi/model/raklu. Väestötietojärjestelmästä peräisin olevilla rakennustiedoilla on vain osa tietosisällöstä. Aineisto on saatavilla eri palveluiden kautta. Avoimena tietona on tarjolla OGC API Features-rajapinta rakennusten osoitteista. Muut kuin avoimet tietotuotteet edellyttävät tietolupaa ja/tai käyttösopimusta. Näistä tietotuotteista saa lisätietoja osoitteesta ryhti@syke.fi. Avoimen OGC API Features -rajapinnan ja karttapalvelussa käytössä olevien tietojen tietosisältö: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Ryhti_rakennustiedot.pdf Lisätietoja Ryhti-järjestelmästä: https://ryhti.syke.fi/ Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0) avoimen tietosisällön osalta. *********************************************************** Datasystemet för den byggda miljön Ryhti samlar uppgifter om byggande och områdesanvändning på riksnivå. Uppgifterna uppstår i kommunernas och landskapsförbundens grundläggande arbete och skickas till det riksomfattande datasystemet i första hand via gränssnittet. De uppgifter om byggande som ska skickas till systemet är bygglov, rivningslov, tillstånd för miljöåtgärder och undantagsbeslut. Adresser till objekten skickas tillsammans med uppgifterna. Adresserna genereras i strukturerad form i Ryhti. I det första skedet har adresserna inga egna lokaliseringspunkter utan de riktas till byggnadsobjekten. Uppgifterna om byggande är nationellt tillgängliga i datasystemet för den byggda miljön. De adressuppgifter för byggnader som uppkommit innan datasystemet för den byggda miljön togs i bruk har hämtats till datasystemet för den byggda miljön från befolkningsdatasystemet hos Myndigheten för digitalisering och befolkningsdata. Under övergångsperioden (2025–2028) kan kommunerna ännu skicka uppgifterna om bygglov till befolkningsdatasystemet, varifrån de förmedlas till datasystemet för den byggda miljön. Datainnehållet i byggnadsuppgifterna i Datasystemet för den byggda miljön beskrivs på interoperabilitetsplattformen: https://tietomallit.suomi.fi/model/raklu. Byggnadsuppgifter från befolkningsdatasystemet innehåller endast en del av datainnehållet. Materialet finns tillgängligt via olika tjänster. Som öppen information erbjuds gränssnittet OGC API Features om byggnadernas adresser. Andra än öppna dataprodukter förutsätter datatillstånd och/eller användningsavtal. Mer information om dessa dataprodukter fås på adressen ryhti@syke.fi. Mer information om Ryhti-systemet: https://ryhti.syke.fi/sv/ Materialet hör till Finlands miljöcentrals öppna material (CC BY 4.0), för den del som omfattar öppet material. *********************************************************** The purpose of Ryhti, the Built Environment Information System, is to collect construction and land use data at a national scale. This data is generated as part of the basic tasks of municipalities and regional councils, and it is submitted to the national information system primarily via an API. The construction data submitted to the system includes building permits, demolition permits, landscaping permits, and deviation decisions. The data includes the address of each site. Addresses in Ryhti are created in a structured form. In the first phase, the addresses do not have their own location points, and are instead linked to building objects. The Built Environment Information System serves as a national-level construction data repository. Any building address information created prior to the introduction of the Built Environment Information System has been retrieved from the Population Information System, which is maintained by the Digital and Population Data Services Agency. During the transition period (2025–2028), municipalities may submit their construction permit data to the Population Information System, which will then forward it to the Built Environment Information System. The building data content in the Built Environment Information System is described in more detail on the interoperability platform: https://tietomallit.suomi.fi/model/raklu. The building data from the Population Information System only contains part of the data content. The dataset is available through different services. Open data on building addresses is available via an OGC API Features interface. Non-open data products require a data access permit and/or user agreement. For more information about these data products, send an email to ryhti@syke.fi. More information about the Ryhti system: https://ryhti.syke.fi/en The open data content of the dataset is part of SYKE’s open data (CC BY 4.0).

Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä, Ryhti, kokoaa yhteen rakentamisen ja alueidenkäytön tiedot valtakunnallisesti. Tiedot syntyvät kuntien ja maakuntien liittojen perustyössä, ja ne toimitetaan valtakunnalliseen tietojärjestelmään ensisijaisesti rajapinnan kautta. Järjestelmään toimitettavat rakentamisen tiedot ovat rakentamislupa, purkamislupa, maisematyölupa ja poikkeamispäätös. Tietojen mukana toimitetaan kohteiden osoitteet. Lisäksi järjestelmässä ylläpidetään rakennuksen omistajan yhteystietoa useammasta eri lähteestä, näistä ei kuitenkaan muodostu julkisesti luotettavaa rekisteriä rakennusten omistajista. Rakentamisen tiedot ovat valtakunnallisesti saatavilla rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä. Ennen rakennetun ympäristön tietojärjestelmän käyttöönottoa syntyneet rakennustiedot on saatu rakennetun ympäristön tietojärjestelmään Digi- ja väestötietojärjestelmän väestötietojärjestelmästä. Siirtymäajan (2025-2028) ajan kunnat voivat toimittaa rakentamisen luvituksen tiedot vielä väestötietojärjestelmään, josta ne välitetään rakennetun ympäristön tietojärjestelmään. Rakennetun ympäristön tietojärjestelmän rakennustietojen tietosisältö kuvataan yhteentoimivuusalustalla: https://tietomallit.suomi.fi/model/raklu. Väestötietojärjestelmästä peräisin olevilla rakennustiedoilla on vain osa tietosisällöstä. Aineisto on saatavilla eri palveluiden kautta. Viranomaisasiakkaille on tarjolla perustieto- ja muutostietopalvelu sekä yksittäisen kohteen kyselyrajapinta. Avoimena tietona on tarjolla OGC API Features-rajapinnat valmiista rakennuksista, hankerakennuksista sekä osoitteista. Avoin tieto on saatavilla myös Ryhti-karttapalvelusta. Muut kuin avoimet tietotuotteet edellyttävät tietolupaa ja/tai käyttösopimusta. Näistä tietotuotteista saa lisätietoja osoitteesta ryhti@syke.fi. Avoimen OGC API Features -rajapinnan ja karttapalvelussa käytössä olevien tietojen tietosisältö: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Ryhti_rakennustiedot.pdf Lisätietoja Ryhti-järjestelmästä: https://ryhti.syke.fi/ Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0) avoimen tietosisällön osalta. ************************************************** Datasystemet för den byggda miljön Ryhti samlar uppgifter om byggande och områdesanvändning på riksnivå. Uppgifterna uppstår i kommunernas och landskapsförbundens grundläggande arbete och skickas till det riksomfattande datasystemet i första hand via gränssnittet. De uppgifter om byggande som ska skicks till systemet är bygglov, rivningslov, tillstånd för miljöåtgärder och undantagsbeslut. Adresser till objekten skickas tillsammans med uppgifterna. I systemet upprätthålls dessutom kontaktuppgifter till en byggnads ägare från flera olika källor, men dessa utgör dock inte ett offentligt tillförlitligt register över byggnadernas ägare. Uppgifterna om byggande är nationellt tillgängliga i datasystemet för den byggda miljön. Byggnadsuppgifter som uppkommit innan datasystemet för den byggda miljön togs i bruk har hämtats till datasystemet för den byggda miljön från befolkningsdatasystemet hos Myndigheten för digitalisering och befolkningsdata. Under övergångsperioden (2025–2028) kan kommunerna ännu skicka uppgifterna om bygglov till befolkningsdatasystemet, varifrån de förmedlas till datasystemet för den byggda miljön. Datainnehållet i byggnadsuppgifterna i Datasystemet för den byggda miljön beskrivs på interoperabilitetsplattformen: https://tietomallit.suomi.fi/model/raklu. Byggnadsuppgifter från befolkningsdatasystemet innehåller endast en del av datainnehållet. Materialet finns tillgängligt via olika tjänster. För myndighetskunder erbjuds den grundläggande informationstjänsten och ändringsdatatjänsten samt ett förfrågningsgränssnitt för ett enskilt objekt. Som öppen information erbjuds gränssnitten OGC API Features för färdiga byggnader, projektbyggnader och adresser. Öppen information finns också tillgänglig i Ryhti-karttjänsten. Andra än öppna dataprodukter förutsätter datatillstånd och/eller användningsavtal. Mer information om dessa dataprodukter fås på adressen ryhti@syke.fi. Datainnehållet i det öppna gränssnittet OGC API Features och de uppgifter som används i karttjänsten: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Ryhti_rakennustiedot.pdf (på finska) Mer information om Ryhti-systemet: https://ryhti.syke.fi/sv/ Materialet hör till Finlands miljöcentrals öppna material (CC BY 4.0), för den del som omfattar öppet material. ********************************************************* The purpose of Ryhti, the Built Environment Information System, is to collect construction and land use data at a national scale. This data is generated as part of the basic tasks of municipalities and regional councils, and it is submitted to the national information system primarily via an API. The construction data submitted to the system includes building permits, demolition permits, landscaping permits, and deviation decisions. The data includes the address of each site. In addition, the system maintains the contact information of building owners, obtained from several different sources. However, the system does not constitute a publicly reliable register of building owners. The Built Environment Information System serves as a national-level construction data repository. Any construction data created prior to the introduction of the Built Environment Information System has been retrieved from the Population Information System, which is maintained by the Digital and Population Data Services Agency. During the transition period (2025–2028), municipalities may submit their construction permit data to the Population Information System, which will then forward it to the Built Environment Information System. The building data content in the Built Environment Information System is described in more detail on the interoperability platform: https://tietomallit.suomi.fi/model/raklu. The building data from the Population Information System only contains part of the data content. The dataset is available through different services. Official customers can use a basic data and modified data service, as well as a query API for individual sites. Open data on completed buildings, project buildings, and addresses is available via OGC API Features interfaces. Open data is also available in the Ryhti map service. Non-open data products require a data access permit and/or user agreement. For more information about these data products, send an email to ryhti@syke.fi. Data content of the open OGC API Features interface and the data used in the map service: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Ryhti_rakennustiedot.pdf (available in Finnish) More information about the Ryhti system: https://ryhti.syke.fi/en The open data content of the dataset is part of SYKE’s open data (CC BY 4.0).

Erityislaeilla suojellut rakennusperintökohteet -aineisto sisältää voimassa olevat suojelukohteet ja -rakennukset, jotka on suojeltu seuraavilla erityislaeilla: Asetus valtion omistamien rakennusten suojelusta 14.6.1985/480, Kirkkolaki (1054/1993), Laki ortodoksista kirkoista (985/2006), Laki rakennusperinnön suojelemisesta (498/2010) tai Rakennussuojelulaki (60/1985). Asetuksella suojeltujen kohteiden aineistoa ylläpidetään ELY-keskusten toimesta osana kuntakaavoituksen ja kulttuuriympäristön paikkatietoja (GISALU). Asetussuojeltujen GISALU-aineiston pohjana on aiemmin Museoviraston ylläpitämä paikkatietoaineisto. Kirkkolailla ja lailla ortodoksisesta kirkosta suojellut kohteet tuotetaan aineistoksi Museovirastossa. Kirkkolailla suojelluista kirkoista vastaava organisaatio on Kirkkohallitus. Lailla ortodoksisesta kirkosta suojelluista kirkoista vastaava organisaatio on Kirkollishallitus. Rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain tai sitä edeltävän Rakennussuojelulain mukaisesti tehdyt suojelupäätökset pohjautuvat valtion aluehallinnon päätöksiin, jotka on vahvistettu ympäristöministeriössä. Aineisto on osa ELY-keskusten tuottamia kuntakaavoituksen ja kulttuuriympäristön paikkatietoja (GISALU). Aineisto koostetaan Suomen ympäristökeskuksessa. Kaavoituksella suojellut kohteet ja alueet eivät sisälly aineistoon. Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote.

Aineisto sisältää vedenhankintaa varten kartoitetut ja luokitellut pohjavesialueet. Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta sekä pohjavesien suojelusuunnitelmista säädetään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) 2 a luvussa. Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain muutos tuli voimaan 1.2.2015. Lain mukaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus luokittelee pohjavesialueen vedenhankintakäyttöön soveltuvuuden ja suojelutarpeen perusteella seuraavasti: - 1-luokkaan vedenhankintaa varten tärkeän pohjavesialueen, jonka vettä käytetään tai jota on tarkoitus käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin - 2-luokkaan muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen, joka pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella soveltuu 1 kohdassa tarkoitettuun käyttöön - Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus luokittelee lisäksi E-luokkaan pohjavesialueen, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen Aiempi I, II ja III luokkiin jaottelu (Luokka I: vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue, Luokka II: vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue, Luokka III: muu pohjavesialue) on voimassa toistaiseksi rinnakkain kunnes pohjavesialueille tehtävät tarkistukset valmistuvat. Numeerinen pohjavesialueaineisto sisältää pohjavesialuerajat, muodostumisalueen rajat, osa-aluerajat, luokitukset ja suojelusuunnitelmatiedot. Pohjavesialueet on rajattu pääsääntöisesti 1:20 000 -mittakaavaisille kartoille ja muutettu numeerisiksi niiltä. Osassa Pohjois-Suomea on käytetty myös 1:50 000 mittakaavaisia pohjakarttoja. Pohjavesialueen raja osoittaa sitä aluetta, jolla on vaikutusta akviferin veden laatuun tai muodostumiseen. Pohjavesialueen muodostumisalueen raja osoittaa alueen, jolla maakerrokset ovat hyvin vettä johtavia ja jolla maaperä mahdollistaa veden merkittävän imeytymisen pohjavedeksi. Muodostumisalueeseen kuuluvat lisäksi sellaiset pohjavesialueen osat, jotka lisäävät olennaisesti pohjavesimuodostuman pohjaveden määrää. Muodostumisalue on alue, jonka perusteella lasketaan arvio muodostuvan pohjaveden määrästä eli uusiutuvan pohjaveden määrä. Lisätietoa pohjavesien kartoituksesta ja luokituksesta: http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesiensuojelu/Pohjaveden_suojelu/Pohjavesialueet Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0) lukuunottamatta pistemäisiä pohjavesialueita. Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Tietokanta on valmistunut v. 1996, jonka jälkeen siihen on tehty tarkastusten pohjalta päivityksiä. Syksystä 2024 alkaen muutokset päivittyvät aineistoon kerran viikossa, myös latauspaketteihin ja rajapintapalveluihin. Pohjavesialueaineiston INSPIRE-tietotuote päivitetään kahdesti vuodessa. Käyttötarkoitus: Pohjavesialueiden kartoituksen ja luokituksen lähtökohta on ollut vedenhankinnassa ja sen turvaamisessa. Tietoja voi hyödyntää myös maankäytön suunnittelussa sekä pohjaveden suojelutehtävissä. Lisäksi aineistoa voidaan hyödyntää EU:n vesipuitedirektiiviin liittyvissä tehtävissä. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Pohjavesialueet.pdf http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi_ja_meri/Vesien_ja_merensuojelu/Pohjaveden_suojelu/Pohjavesialueet/Pohjavesialueet(26765) Groundwater bodies The dataset includes those groundwater bodies, that are investigated and classified for the water supply purposes. The information can also be used to support land use planning and groundwater protection. The main aquifers were mapped and classified in the 1990’s into so called groundwater areas according to the needs of water supply management and protection requirements. The legislation on protecting groundwater was updated in February 2015 and groundwater dependant ecosystems (both terrestrial and surface water) were acknowledged. The digitized spatial dataset includes boundaries of groundwater areas, groundwater recharge areas and sub-areas as well as classifications and information about possible protection plans. As a rule, the groundwater areas are first outlined from the base maps in scale 1:20 000 and then digitized. For some parts of the northern Finland digitizing is done from the base maps in scale 1:50 000. The groundwater area's boundary determines the area which has an impact on the groundwater quality or production. The boundary of a groundwater recharge area determines the area having a good infiltration level with soil that has permeability similar to fine sand. The dataset includes also information on rock and moraine formations having a significant impact on the groundwater formation on the groundwater recharge areas. Estimates on the water yield of the aquifer are made based on the size of the groundwater recharge area. The area residing between the groundwater recharge area boundary and the groundwater area boundary is often called a groundwater area margin. INSPIRE compatible dataset has been published.

Sisävesien (järvet, joet) syvyysaineisto perustuu pääosin ympäristöhallinnon tekemiin syvyysluotauksiin. Luotauspisteaineistosta on Sykessä johdettu syvyyskäyrät ja -alueet sekä järven maksimisyvyyspiste- aineistot. Järvien luotaus- ja maksimisyvyyspisteisiin sekä syvyysalueisiin on yhdistetty fysiografiatietoja Syken ylläpitämästä järvirekisteristä. Nämä syvyyskäyrät toimitetaan Maanmittauslaitokseen, jossa ne tallennetaan osaksi maastotietokantaa ja edelleen julkaistaan maastokartoista. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Syvyys.pdf The Lake and River Depth Profiles dataset includes information on depth profiles of lakes and rivers and is mainly based on the depth measurements done by the national environmental administration. The bathymetric lines and the depth areas are produced from separate measurement point information. Bathymetric information and the maximum depth points have also information on physiography from the lake database “Järvirekisteri” maintained by Syke. These bathymetric lines are delivered for The National Land Survey of Finland where they are combined with the base map dataset (Maastotietokanta) and published as maps.

Rajoitusalueita ovat maastoliikennelain nojalla asetetut liikennerajoitukset. Rajoituspäätöksiä ovat antaneet aiemmin vanhat lääninhallitukset (vuoteen 1995 saakka), vapaakunnat (vuosina 1989-1996) ja vuodesta 1995 lähtien alueelliset ympäristökeskukset (nykyiset ELY-keskukset). Merenkulkulaitoksen ylläpitämiä yleisiä kulkuväyliä koskevia rajoituksia ovat tehneet vuoteen 1994 asti lääninhallitukset, vuodesta 1995 kesäkuun loppuun 1996 alueelliset ympäristökeskukset (nykyiset ELY-keskukset) ja sen jälkeen Merenkulkulaitoksen merenkulkupiirit. Aineisto koostuu maastoliikenteen rajoitusalueista. Alueiden rajausten lisäksi aineistot sisältävät tietoa itse päätöksistä ja niiden sisältämistä rajoituksista. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Tämä aineisto sisältää maastoliikenteen rajoituspäätökset, joista on saatu tiedot ELY-keskuksilta 8.4.2022 mennessä. Väyliä koskevat rajoitukset sekä väylien ulkopuoliset vesiliikennerajoitukset eivät ole mukana tässä aineistokokonaisuudessa. Niitä koskevien paikkatietoaineistojen ylläpitovastuu on Väylävirastolla, joka vastaa myös aineistojen jakelusta. (Väylien ulkopuolisten vesiliikennerajoitusten aineiston jakelu on siirtynyt Väyläviraston vastuulle 1.6.2020 alkaen. Aineisto poistui Syken avoimista aineistoista 6.4.2021 ja ympäristöhallinnon sisäisestä käytöstä 18.5.2021.) Käyttötarkoitus: Maastoliikennettä koskevien rajoitusten tarkasteluun paikkatietopohjaisesti. Rajoituspäätösten yksityiskohtaiset tiedot löytyvät päätösasiakirjoista. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/MaastoliikenneRajoitusalueet.pdf The dataset Land traffic restriction areas includes restriction areas based on the Land Traffic Act. Restriction definitions were given by old regional administrative courts till 1995, free municipalities (1989-1996) and from 1995 onwards local environmental centres (Centres for Economic Development, Transport and the Environment or ELY-centres). Restrictions regarding for public water courses maintained by Finnish Maritime Administration have been announced by the previous regional state administrative agencies, from 1995 till June 1996 by local environmental centres (ELY-centres) and after that navigation districts under the Finnish Maritime Administration. The dataset includes land traffic restriction areas and additional information on the related decisions and restrictions and exceptions for restrictions included in the decisions. The spatial dataset including waterway restrictions and the water traffic restriction decisions outside of waterways is maintained by the Finnish Transport Infrastructure Agency, which is responsible also for the distribution of the datasets.

Aineisto sisältää Meristrategiadirektiivin mukaiset havaintopaikat raportointikaudelta 2020-2026. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote.

Vuoden 2022 EU:n ympäristömeludirektiivin mukaisen meluselvityksen melualueet on tuotettu yhdistämällä kuntien, Väyläviraston ja Finavian toimittamat aineistot EEA:n ohjeiden mukaisesti. Lisätietoja (englanniksi) https://www.eionet.europa.eu/reportnet/docs/noise/guidelines/ Aineisto sisältää katujen ja teiden, maanteiden, rautateiden ja lentokentän melulähteet ja meluvyöhykkeet. Aineistossa on pistemäistä, viivamaista ja aluemaista tietoa. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Käyttötarkoitus: EU-raportointiin ja meluntorjunnan tueksi. --- The Environmental noise maps dataset contains environmental noise maps from 2022 have been produced by combining the data provided by the municipalities, the Finnish Transport Agency and Finavia in accordance with EEA guidelines, more information https://www.eionet.europa.eu/reportnet/docs/noise/guidelines/ The dataset includes noise sources and strategic noise maps for streets and roads, railways and airports. The data includes points, lines and polygons. Syke applies Creative Commons By 4.0 International license for open datasets. INSPIRE compatible dataset has been published.

Suomen ympäristökeskuksen (Syke) laatima valtakunnallinen valuma-aluejako koostuu viidestä hierarkiatasosta, jotka kattavat uomien ja järvien valuma-alueiden lisäksi myös merialueet. Tarkimmalla tasolla valuma-aluejaossa on yli 40 000 valuma-aluetta. Valtakunnallinen valuma-aluejako on osa Vesistöjen perustietovarantoa. Valuma-aluejako on tuotettu mallintamalla hyödyntäen Syken laatimaa virtaussuuntamallia, joka perustuu Maanmittauslaitoksen 10 m:n korkeusmalliin. Virtaussuuntamallin virtausreittien tarkkuutta on parannettu kovertamalla siihen uomaverkostoa ja vesialueita sekä yleisten teiden tierummut. Hierarkkisen perustan valtakunnalliselle valuma-aluejaolle luo Syken Ranta10-rantaviiva-aineiston uomaverkosto ja järvet. Valtakunnallinen valuma-aluejako on luotu palvelemaan hyvin laajasti vesivarojen käyttöä ja hoitoa, vesiensuojelua ja vesientutkimusta sekä vesivaroihin liittyvää kansainvälistä ja kansallista raportointia ja tietojärjestelmätyötä. VALUMA-ALUEJAON HIERARKIATASOT Valtakunnallinen valuma-aluejako koostuu viidestä hierarkiatasosta, joita kuvaamaan on kehitetty laajennettavissa oleva hierarkkinen tunnusjärjestelmä. Uomien ja järvien valuma-alueille on määritetty purkupisteet. TASO1 jakautuu viiteen valuma-alueeseen sen mukaan, mihin mereen pintavesi lopulta virtaa. Erityistapauksena myös Laatokka muodostaa oman osa-alueensa, vaikka se lopulta laskeekin Itämereen. TASO2 kuvaa päävesistöalueita ja rannikkoalueita (yli 80 kpl). Yksittäisen päävesistöalueen muodostaa vähintään 200 km2:n kokoinen yhden tai useamman laskujoen kautta mereen purkautuvien sisävesien muodostama kokonaisuus. Rannikkoalueet kattavat myös merialueet merisaarineen. Päävesistöalueiden ja rannikkoalueiden nimet ja numerointi noudattelevat aiempaa valuma-aluejakoa. TASO3 sisältää yli 200 osa-aluetta, jotka on muodostettu hyödyntämällä soveltuvilta osin Valuma-aluejako1990:n I jakovaiheen osa-alueita ja merenhoidon aluejakoa sekä HELCOM:n allasjakoa. TASO4 on valuma-aluejaon tarkin valtakunnallisesti yhtenäiseen uomahierarkiaan perustuva taso. Se muodostuu yli 20 000 osa-alueesta, jotka on mallinnettu Ranta10:n järville ja uomille/uomajatkumoille. Uomajatkumolla tarkoitetaan peräkkäisten uomien ja alle 50 ha järvien muodostamia uoma-järviketjuja. Yli 50 ha:n kokoiset järvet ja yli 100 metrin pituiset uomat/uomajatkumot omaavat oman valuma-alueen. Merialueilla apuna osa-alueiden muodostamisessa ovat olleet Vesistöjen perustietovarannon meriperusyksiköiden lisäksi osin myös VHS-rannikkovesimuodostumat. Tällä tasolla valuma-alueiden koon alarajaksi on määritetty 50 ha eli sitä pienemmät valuma-alueet on yhdistetty aina alapuoliseen valuma-alueeseen. TASO5 on valtakunnallisen valuma-aluejaon tiheäseulaisin taso, jossa valuma-alueita on jaettu edelleen pienempiin osiin myös vesienhoidollisin perustein. Taso 5 koostuu uomille, järville ja merialueille sekä niiden osille mallinnetuista valuma-alueista (yht. yli 40 000 osa-aluetta). Perustan Taso5:n valuma-aluerajauksille luovat pintavesien osia kuvaavat vesistöjen perusyksiköt. Järvien valuma-alueet (yli 12 000 kpl) on määritetty yli 1 ha:n järviperusyksiköille uomaverkoston varrella sekä yli 50 ha:n järviperusyksiköille uomaverkoston ulkopuolella. Uomien valuma-alueet (yli 28 000 kpl) on määritetty yli 100 m pituisille uomaperusyksiköille. Meri- ja rannikkoalueiden osa-alueet (yli 400 kpl) on määritetty meriperusyksiköiden avulla huomioiden rannikon välialueet ja merisaarten vedenjakajat. VALUMA-ALUEIDEN TIEDONHALLINTA Perustan valtakunnalliselle valuma-aluejaolle ja sen tiedonhallinnalle luo Vesistöjen perustietovaranto, joka koostuu uomia, järviä ja merialueita kuvaavista paikkatietoaineistoista sekä niihin liitettävissä olevasta tietovarastosta (VesiPetoDW). Valuma-aluejaon hierarkiatasoihin ja niiden osa-alueisiin liittyvä tietovarasto on tallennettu Vesistöjen perustietovarannon VesiPetoDW-tietokantaan. Vesistöjen perustietovarannon tauluista löytyvät valmiiksi lasketut fysiografiset ja hierarkkiset tiedot on linkitettävissä paikkatietotuotteeseen tunnusten avulla. Myöhemmin tiedot ovat saatavilla myös API-rajapinnan kautta. PUUTTEET JA EPÄTARKKUUDET VALUMA-ALUEJAOSSA Virtaussuuntamallin laskentaan ja valuma-aluejaon mallintamiseen käytetyissä lähtöaineistoissa voi esiintyä paikoin puutteita, epätarkkuuksia tai virheitä, jotka saattavat vaikuttaa valuma-alueiden rajaustuloksiin sekä niiden ominaisuustietojen laskentaan. Erityisesti Suomen rajojen ulkopuolisilla vesistöalueiden osa-alueilla valuma-alueiden rajaukset eivät ole luotettavia lähtöaineiston epätarkkuudesta johtuen. Samoin valuma-alueille lasketut tilastotiedot ovat puutteellisia ulkomaille sijoittuvien osa-alueiden osalta. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. LISÄTIETOJA Valuma-aluejaon viitedokumentti https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Valumaaluejako.pdf Vesistöjen perustietovaranto https://ckan.ymparisto.fi/dataset/vesistojen-perustietovaranto Vesistöjen perusyksiköt https://ckan.ymparisto.fi/dataset/vesistojen-perusyksikot Virtaussuuntamalli10m https://ckan.ymparisto.fi/dataset/virtaussuuntamalli-10-m Ranta10 https://ckan.ymparisto.fi/dataset/ranta10-rantaviiva-1-10-000 Tämä valtakunnallinen valuma-aluejako tulee korvaamaan 1990-luvulla käyttöönotetun valuma-aluejaon. https://ckan.ymparisto.fi/dataset/valuma-aluejako-1990 THE FINNISH RIVER BASIN SYSTEM The Finnish River basin system made by the Finnish Environment Institute (Syke) consists of five hierarchical levels, which cover not only the catchment areas of river segments and lakes, but also sea areas. At the most precise level, there are more than 40,000 catchment areas in the river basin system. The river basin system is part of the Water database. The river basin system has been produced by modeling using the flow direction model prepared by Syke, which is based on the 10 m digital elevation model (DEM) of the National Land Survey of Finland. The accuracy of the flow paths of the flow direction model has been improved by burning in the river network and lakes as well as road culverts of public roads. The river network and lakes of Syke’s Ranta10 shoreline data set creates the hierarchical basis for the river basin system. The Finnish River basin system has been created to serve very broadly the use and management of water resources, water protection and water research, as well as international and national reporting and information systems related to water resources. THE HIERARCHY LEVELS OF THE RIVER BASIN SYSTEM The Finnish River basin system consists of five hierarchy levels, including expandable hierarchical identification system. Discharge points have been determined for the catchment areas of rivers and lakes. LEVEL 1 is divided into five catchment areas, depending on which sea the surface water eventually flows into. As a special case, Lake Ladoga also forms its own sub-region, even if it eventually flows into the Baltic Sea. LEVEL 2 describes main watershed areas and coastal areas (more than 80 areas). An individual main river basin is formed by inland waters discharging into the sea through one or more tributaries with a size of at least 200 km2. Coastal areas also cover sea areas with sea islands. The names and numbering of the main watershed areas and coastal areas follow the previous river basin system. LEVEL 3 contains more than 200 sub-areas, which have been formed by utilizing, where applicable, the sub-areas of the 1st level of the previous river basin system, as well as the marine management areas and HELCOM's basin division. LEVEL 4 is the most accurate level of the river basin system based on a nationally uniform river network hierarchy. It consists of more than 20,000 sub-catchments modeled on Ranta10's lakes and river segments. Lakes over 50 ha in size and “river segment continuations” over 100 meters long have their own catchment area. In marine areas, in addition to the marine basic units of the Water database, WFD coastal water bodies have also been used to help in the formation of sub-regions. At this level, the lower limit of the size of the catchment areas has been determined to be 50 ha, i.e. catchment areas smaller than that are always connected to the catchment area below. In LEVEL 5 catchment areas have been further divided into smaller parts also based on WFD water bodies. Level 5 consists of catchment areas modeled for river segments, lakes and sea areas and their parts (over 40,000 parts in total). The basis for Level 5 catchment area delineations are the basic units of the Water database. The catchment areas of the lakes (more than 12,000) have been determined for basic lake units of more than 1 ha along the river network and for basic lake units of more than 50 ha outside the river network. The catchment areas of the river segments (more than 28,000 pieces) have been determined for river basic units longer than 100 m. Sub-areas of sea and coastal areas (more than 400 units) have been defined using marine basic units, taking into account the intermediate areas of the coast and watersheds of sea islands. INFORMATION MANAGEMENT OF CATCHMENTS The basis for the river basin system and its data management is the creation of the Water database of water basic units, which consists of spatial data materials describing river segments, lakes and marine areas, as well as a data warehouse that can be connected to them (VesiPetoDW). The pre-calculated physiographical and hierarchical data found in the tables of the Water database can be linked to the spatial data product using unique Ids. Later, the data will also be available via the API interface. DEFICIENCIES AND INACCURACIES IN THE RIVER BASIN SYSTEM The source materials used for the calculation of the flow direction model and the modeling of the catchment area distribution may have some shortcomings, inaccuracies or errors, which may affect the delineation results of the catchment areas and the calculation of their characteristic data. Especially in sub-regions of watersheds outside the borders of Finland, the delineations of catchment areas are not reliable due to the inaccuracy of the source material. Similarly, the statistical data calculated for catchment areas are incomplete for sub-areas located abroad.

Suomen IMAGE2012 satelliittikuvamosaiikki on tuotettu Sykessä EU:n Copernicus Gioland-hankkeessa. Se koostuu pääosin IRS, LISS ja RapidEye kesän ja kevään satelliittikuvista. Mosaiikin pikselikoko on 20 m. Aineistossa vesialueet ja puuttuvan tiedon alueet erottuvat lähes mustina, sulkeutuneet havumetsät tumman vihreinä, lehtimetsät ja kasvipeitteiset peltomaat kirkkaan vihreinä ja niukkakasvipeitteiset alueet punaisen eri sävyinä. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Kuvausajankohta 04/2011 - 09/2013 Käyttötarkoitus: Taustakarttana ja kuvatulkintaan. Lisätietoja: http://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Tutkimus_ja_kehittamishankkeet/Hankkeet/Maankaytto_ja_maanpeiteaineistojen_tuottaminen_CORINE_Land_Cover_2012_hankkeessa/Maankaytto_ja_maanpeiteaineistojen_tuott%289085%29 https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/image2012_image_ID.xlsx *** Finland's IMAGE2012 satellite image mosaic 20 m has been produced at Syke in the EU's Copernicus Gioland project. The material consists of IRS, LISS and RapidEye satellite images taken during the spring and summer. The images were processed with cloud masking and atmospheric correction, after which the images have been tiled into a single mosaic. The pixel size is 20 m. In the data, water areas and areas of missing information show in black, closed coniferous forests in dark green, deciduous forests and vegetated arable lands in bright green, and sparsely vegetated areas in different shades of red. Acquisition dates 04/2011 - 09/2013 Usage as a background map and for image interpretation. This Syke’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0). INSPIRE compatible dataset has been published.