Maaperän yleiskartta

Maaperä 1:200 000 (maalajit) aineisto soveltuu käytettäväksi yleismittakaavaisessa (keskimittakaavainen) maankäytön suunnittelussa, maankamaran raaka-ainevarojen kartoituksessa ja inventoinnissa, ympäristönhoidossa, maa- ja metsätaloudessa sekä opetuksessa ja tieteellisessä ja soveltavassa tutkimuksessa. Kartta-aineiston käyttömittakaava on 1:100 000-1:250 000.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

Maanmittauslaitos

Metsäntutkimuslaitos

Maaperän yleiskartoituksen uustuotannossa tausta-aineistona on käytetty pienimittakaavaisia 1:400 000 ja 1:1000 000 maaperäkarttoja, Maanmittauslaitoksen tuottamaa numeerista maastotietokantaa, 1:250 000 vesistöelementtiä, numeerista korkeusmallia, peltolohkojen maalajitietoa, VMI -pisteitä, GTK :n kalliopaljastumahavaintoja, Outokumpu Oy:n kalliopaljastumahavaintoja, geofysiikan matalalentoaineistoja, turvetutkimuspisteitä, maa-ainestietokantaa, erilaisia saatavilla olleita maaperäaineistoja ja geomorfologisia tulkintoja.

Maaperän yleiskartoitusprosessi koostuu pohjakartan yleistämisestä, referenssiaineistojen keruusta, ennakkotulkinnasta, maastokartoituksesta, kartta-aineiston viimeistelystä ja tarkastuksesta. Pohjakartan valmistuksessa yleistetyt 1:20 000/1:50000 ja 1:100 000 maaperäkartat, maastotietokannan kivikko-, avokallio-, soistuma ja luokitellut suokuviot liitettiin yhdeksi pohjakarttatasoksi. Uustuotannossa kartoitusalue tulkittiin ennen maastotiedonkeruuta. Maastotöissä maalajien määrittämiseen käytettiin apuna pistokairaa ja lapiota. Maastohavainnot tehtiin suurimmalta osaltaan tieverkoston läheisyydestä, Pohjois-Suomessa myös maastoliikennereittejä hyödyntäen. Maastohavainnot tallennettiin maastotietokoneelle. Toimistolla maalajikuviot viimeisteltiin ja tarkastettiin. Lopuksi maaperäaineiston maastohavainnot, maalajitunnukset, maalajikuviorajat ja maalajikuviot tallennettiin GTK:n tietokantaan, jossa maaperäaineistot yhdistettiin yhtenäiseksi saumattomaksi karttatasoksi 1:200 000 lehdittäin. Kartta-aineiston paloittelutasona käytetään ETRS89 -järjestelmän mukaista 1:200 000 karttalehtijakoa (JHS 154).

Maaperän yleiskartoitusprosessi koostuu pohjakartan yleistämisestä, referenssiaineistojen keruusta, ennakkotulkinnasta, maastokartoituksesta, kartta-aineiston viimeistelystä ja tarkastuksesta. Pohjakartan valmistuksessa yleistetyt 1:20 000/1:50000 ja 1:100 000 maaperäkartat, maastotietokannan kivikko-, avokallio-, soistuma ja luokitellut suokuviot liitettiin yhdeksi pohjakarttatasoksi. Uustuotannossa kartoitusalue tulkittiin ennen maastotiedonkeruuta. Maastotöissä maalajien määrittämiseen käytettiin apuna pistokairaa ja lapiota. Maastohavainnot tehtiin suurimmalta osaltaan tieverkoston läheisyydestä, Pohjois-Suomessa myös maastoliikennereittejä hyödyntäen. Maastohavainnot tallennettiin maastotietokoneelle. Toimistolla maalajikuviot viimeisteltiin ja tarkastettiin. Lopuksi maaperäaineiston maastohavainnot, maalajitunnukset, maalajikuviorajat ja maalajikuviot tallennettiin GTK:n tietokantaan, jossa maaperäaineistot yhdistettiin yhtenäiseksi saumattomaksi karttatasoksi 1:200 000 lehdittäin. Kartta-aineiston paloittelutasona käytetään ETRS89 -järjestelmän mukaista 1:200 000 karttalehtijakoa (JHS 154).

Maaperän yleiskartoituksessa paikkatietoaineistojen käsittelyssä käytettiin aluksi ArcInfo ja ArcView -paikkatieto-ohjelmistoja ja myöhemmin lähes pelkästään ArcGIS 9.1-9.3 -paikkatieto-ohjelmistoa. Lisäksi geofysiikan aineistojen käsittelyssä käytettiin erillisiä ko. aineistoille räätälöityjä ohjelmistoja. Maastohavaintojen tallentamisessa käytettiin GPS-laitetta.

Maaperän yleiskartoituksen uustuotannossa tausta-aineistona on käytetty pienimittakaavaisia 1:400 000 ja 1:1000 000 maaperäkarttoja, Maanmittauslaitoksen tuottamaa numeerista maastotietokantaa, 1:250 000 vesistöelementtiä, numeerista korkeusmallia, peltolohkojen maalajitietoa, VMI -pisteitä, GTK :n kalliopaljastumahavaintoja, Outokumpu Oy:n kalliopaljastumahavaintoja, geofysiikan matalalentoaineistoja, turvetutkimuspisteitä, maa-ainestietokantaa, erilaisia saatavilla olleita maaperäaineistoja ja geomorfologisia tulkintoja.

Maaperä 1:200 000 (maalajit)