Metsähakkeen korjuupotentiaali kuvaa metsähakkeen raaka-aineiden teknistä potentiaalia eli hankintamahdollisuutta. Tekninen potentiaali on suurin mahdollinen määrä pienpuuta, joka voitaisiin korjata noudattaen energiapuun korjuuohjeita. Tekninen potentiaali ei kuvaa metsähakkeen saatavuutta, joka riippuu mm. metsänomistajan myyntihalukkuudesta ja kilpailutilanteesta.

Potentiaalit on laskettu nuorista metsistä saatavalle pienpuulle viidellätoista yhden tai kaksi maakuntaa käsittävällä laskenta-alueella (Koljonen ym. 2017). Pienpuuta korjataan varttuneiden taimikoiden hoidon ja ensiharvennusten yhteydessä. Puuston pienen koon vuoksi taimikonhoidosta saatavan metsähakkeen hankintapotentiaali on kuitenkin mitätön, joten laskelmassa on mukana vain ensiharvennuksista saatava metsähakkeen hankintapotentiaali. Potentiaalit laskettiin Luonnonvarakeskuksen MELA-mallilla (Redsven ym. 2013), jolla simuloitiin metsänhoito- ja energiapuun korjuu ohjeiden (Koistinen ym. 2016, Äijälä ym. 2014) mukaisia metsien käsittely- ja kehitysvaihtoehtoja. Toimenpidevaihtoehtoina nuorissa metsissä oli ainespuun korjuu sekä energiapuun korjuu rankana, kokopuuna tai integroituna ainespuun korjuun kanssa. Laskelmissa hakkuu toteutettiin ensimmäisen kymmenvuotiskauden aikana aina, kun se oli metsänhoitosuositusten mukaan mahdollista. Näin laskettuun pienpuupotentiaaliin sisältyy myös mittojensa puolesta materiaalikäyttöön soveltuvaa puuta. Tämän vuoksi esitetään kaksi potentiaaliarviota:

-Läpimitta alle 10 cm

-Läpimitta alle 14 cm.

Ensimmäiseen on luettu mukaan ne puut, joiden läpimitta rinnan korkeudella on alle 10,5 cm, ja toiseen ne, joiden läpimitta on alle 14,5 cm.

Seuraavaksi maakunnittaiset potentiaalit levitettiin karttamuotoon puuntuotannon metsämaalle 1 km x 1 km hilaan. Puuntuotannon metsämaa määriteltiin tässä siten, että Monilähteisen Valtakunnan Metsien Inventoinnin (MVMI) vuoden 2013 aineistoon perustuen valittiin metsämaa-alueet, joista poistettiin suojelu- ja suojeluohjelma-alueet sekä Metsähallituksen omalla päätöksellä suojelemat ja erillissopimuksin puuntuotannon ulkopuolelle jätetyt alueet.

Hila-aineistosta valittiin ne pikselit, joiden katsottiin edustavan pienpuun korjuukohteita seuraavien ehtojen mukaisesti:

• puuston keskiläpimitta ≥ 8 cm

• runkoluku ≥ 1500 / ha

• keskipituus < 10,5 m Lapin maakunnassa ja keskipituus < 12,5 m muualla.

Tämän jälkeen pienpuupotentiaali jaettiin näille pikseleille painottaen MVMI:n runkopuun biomassalla.

Viitteet

Avoin tieto. 2016. Internet-portaali. Suomen ympäristökeskus. Saatavissa: http://www.syke.fi/avointieto.

Avoimien aineistojen tiedostopalvelu. 2015. Internet-portaali. Luonnonvarakeskus. Saatavissa: http://kartta.metla.fi/.

Koljonen, T., Soimakallio, S., Asikainen, A., Lanki, T., Anttila, P., Hildén, M., Honkatukia, J., Karvosenoja, N., Lehtilä, A., Lehtonen, H., Lindroos, T.J., Regina, K., Salminen, O., Savolahti, M. & Siljander, R. 2017. Energia ja ilmastostrategian vaikutusarviot: Yhteenvetoraportti. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 21/2017. 106 s. Saatavissa: http://tietokayttoon.fi/julkaisu?pubid=16902.

MetINFO. 2014. MetINFO – Metsätietopalvelut. Saatavissa: http://www.metla.fi/metinfo.

Redsven, V., Hirvelä, H., Härkönen, K., Salminen, O., Siitonen, M. 2013. MELA2012 Reference Manual (2nd edition). Finnish Forest Research Institute. 666 p. (Saatavissa: http://mela2.metla.fi/mela/julkaisut/oppaat/mela2012_2nd_ed.pdf).

Äijälä, O., Kuusinen, M. & Koistinen, A. 2010. Hyvän metsänhoidon suositukset energiapuun korjuuseen ja kasvatukseen. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. 31 s. Saatavissa: http://www.tapio.fi/files/tapio/Aineistopankki/Energiapuusuositukset_verkkoon.pdf.