The Baltic Sea Impact Index is an assessment component that describes the potential cumulative burden on the environment in different parts of the Baltic Sea. The BSII is based on georeferenced datasets of human activities (36 datasets), pressures (18 datasets) and ecosystem components (36 datasets), and on sensitivity estimates of ecosystem components (so-called sensitivity scores) that combine the pressure and ecosystem component layers, created in <a href="http://www.helcom.fi/helcom-at-work/projects/holas-ii" target="_blank">HOLAS II</a> project. Cumulative impacts are calculated for each assessment unit (1 km2 grid cells) by summing all pressures occurring in the unit for each ecosystem component. Highest impacts are found from the cells where both are abundant, but high impacts can be caused also by a single pressure if there are diverse and sensitive habitats in the grid cell. All data sets and methodologies used in the index calculations are approved by all HELCOM Contracting Parties in review and acceptance processes. This data set covers the time period 2011-2016. Please scroll down to "Lineage" and visit <a href="http://stateofthebalticsea.helcom.fi/cumulative-impacts/" target="_blank">State of the Baltic Sea website</a> for more info.

Pienveneiden veteenlaskupaikkoja Saaristomerellä ja lounaisrannikolla.

Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämä Maasto- ja vesiliikenteen rajoitusalueet -paikkatietokanta-aineistosta irrotettu vesiliikenteen nopeusrajoituksia kuvaava aineisto km/h ja solmua/h. Vesinopeus-paikkatietokannassa on pääasiassa vesiliikenteen rajoituspäätöksiä, joissa on asetettu vesikulkuneuvoille nopeusrajoitus. Tietokannasta on alue- ja viivatasot. Vesiliike-paikkatietokannassa on pääasiassa vesiliikenteen rajoituspäätöksiä, joissa on rajoitettu jonkin tietyn alustyypin käyttöä (yleensä vesiskootterin), annettu moottorin tehorajoitus tai kielletty aallokon aiheuttaminen, ankkurointi tai jokin muu toiminta. Tietokannasta on alue- ja viivatasot. Molemmissa vesiliikenteen rajoitustietokannoissa voi olla sekä nopeusrajoituksia että muunlaisia rajoituksia. Aineisto on saatavilla SYKE:n OIVA-palvelusta tarkempine metatietoineen.

Opaskartta on yleistetty karttakuvaus. Kartta sisältää mm. seuraavat tiedot: nimistö, liikenneverkko, julkiset rakennukset, kerrostalo-, pientalo-, teollisuus-, metsä- ja peltoalueet.

Kartta kuvaa sinisimpukan (Mytilus trossulus) esiintymistodennäköisyyttä Ormskärin ympäristössä Korppoossa (mitä tummempi sävy, sitä suurempi todennäköisyys).

Opaskartta on yleistetty karttatuote, jonka ylläpitomittakaava on 1:10000. Opaskartta-aineisto kattaa koko Äänekosken kaupungin taajama alueet. Kartta sisältää mm. seuraavia tietoja: nimistö, kadut, rautatieyhteydet, julkiset rakennukset, teollisuusalueet. Lisäksi kartassa on esitetty kaupunginosien nimet. Aineistoa päivitetään jatkuvasti.

Opaskartta on yleistetty karttatuote asemakaavoitetulta alueelta, jonka ylläpitomittakaava on 1:10 000. Kartassa kuvataan kadut todellisuutta leveämpänä, osoitenumerot ja nimistö sekä karkeasti maankäyttö ja julkiset rakennukset. Saatavana painettuna ja sähköisissä muodoissa (rasteri/vektori) Kajaanin keskustasta, Otanmäen ja Vuolijoen taajamista. Julkaistu internetissä osoitteessa https://www.kartta.kajaani.fi Aineistoa päivitetään jatkuvasti.

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen toimialueella kartoitettiin perinnemaisemia vuosina 1992-1997 osana valtakunnallista perinnemaisemainventointia. Inventoinnissa kohteet luokiteltiin käyttöhistorian, hoitotilanteen ja kasvillisuuden perusteella valtakunnallisesti (V), maakunnallisesti (M) tai paikallisesti (P) arvokkaiksi. Inventoinnit tehtiin maakuntakohtaisesti. Löydetyt alueet ovat yleensä varsin pienialaisia, keskimääräinen pinta-ala on 5,7 ha. Perinnemaisemien paikkatietoaineisto on Lounais-Suomen ympäristökeskuksen tuottama alueellinen aineisto, joka on yhteistyötahojen käytettävissä pyydettäessä. Varsinais-Suomen perinnemaisemat - Egentliga Finlands vårdbiotober ja Satakunnan perinnemaisemat- raporteissa kuvataan mm. niitty- ja karjatalouden kehitystä. Lisäksi ne sisältävät aluekuvaukset kaikista arvokkaista perinnemaisemista hoitosuosituksineen.

Kartta kuvaa kuhan pienpoikasten (pituus alle 30 mm) esiintymistodennäköisyyksiä Saaristomerellä Mynälahden-Paimionlahden välillä sekä niiden edustalla. Esiintymistodennäköisyys tarkoittaa sitä todennäköisyyttä, jolla merkityllä alueella on jäänyt vähintään yksi poikanen pyydykseen. Esiintymistodennäköisyys on jaettu kahteen luokkaan 0-59 % ja 60-99 %. Aineisto on tuotettu Rannikon kalojen lisääntymisalueet -hankkeen puitteissa, joka on VELMUn osahanke. Hankkeessa kehitetään rannikon olosuhteisiin soveltuvia menetelmiä kalojen lisääntymisalueiden kartoittamiseksi ja tuotetaan karttatietoa lisääntymisalueista. Karttaa voidaan soveltaa kuhalle tärkeiden poikasalueiden sijainnin arviointiin.

KUVAUS: Tampereen kaupungin auringosta saatava säteilyenergia, aurinkoenergian tuotannolle sopivat sijainnit sekä sähkön- ja lämmön tuotantopotentiaali (MWh/vuosi) rakennuksittain. Aineisto koostuu kolmesta tasosta: 1) auringon säteilyenergia katoille, kWh/m2/vuosi (tiff), 2) aurinkoenergian tuotannolle sopiva ala katoilla 3) pinta-ala (m2) sekä aurinkolämmön ja sähkön tuotantopotentiaali (kWh/a) rakennuksittain. Aurinkoenergia-analyysissä selvitetyt aurinkoenergian tuotantopotentiaalit on laskettu olemassa olevien rakennusten kattopinnoilta. Menetelmä huomioi suoran säteilyn lisäksi diffuusin ja siroavan säteilyn, pilvisyyden, ilmankosteuden, lämpötilan, ympäristön varjostukset(puut, kasvillisuus, muut rakennukset) sekä katon omien rakenteiden varjostukset ja kattojen kaltevuudet. Aurinkoenergiapotentiaaliselvityksen aineisto tuotettiin jokaisesta saatavilla olleista rakennusten kattopinnoista yhden neliömetrin tarkkuudella. Käytetty lähdeaineisto on tuotettu alueellisesti vuosina 2008 - 2014, joten analyysi sisältää vähintään kaikki ennen vuotta 2008 rakennetut rakennukset. Kattopinta-alat on aurinkoenergian tuottavuutensa perusteella jaettu kolmeen luokkaan: hyvä (aurinkosäteily >900 kWh/m2/a), tyydyttävä (aurinkosäteily 750-900 kWh/m2/a) ja välttävä (aurinkosäteily <750kWh/m2/a). Sähkön vuosituoton potentiaalia laskettaessa on oletettu aurinkopaneelien hyötysuhteeksi 15 % ja niiden olevan asennettu katon suuntaisesti myös tasakatoilla. Aurinkolämmön hyötysuhteeksi on oletettu 40 %. Aurinkoenergian tuotantopotentiaalin selvittävässä menetelmässä käytettiin parhaita saatavilla olevia aineistoja: Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistoja, Ilmatieteenlaitoksen säädata-aineistoja sekä kaupunkien ja kuntien rakennus- ja kiinteistörekisterin aineistoja. Laserkeilausaineiston tuottamisen jälkeen rakennetut rakennukset näkyvät tuotetuissa kartoissa rakennuspolygoneina, jotka sisältävät vain maanpinnan ja kasvillisuuden. Puuttuvat rakennukset tunnistaa kartasta vain ympäröivää rakennuskantaa merkittävästi huonommasta aurinkoenergiapotentiaalista. Huonompi potentiaali johtuu ympäröivän maaston, rakennusten ja kasvillisuuden aiheuttamista merkittävistä varjostumista. Aurinkoenergia-analyysi toteutettiin pahimman skenaarion menetelmällä, joka tuottaa kullekin kattopinnan pikselille vähimmäissäteilyarvon. Mikäli jollekin kattopinnan pinta-alayksikölle osuu useampi kuin 1 laserpiste, on analyysiin valittu näistä pisteistä pienimmän arvon saanut. Menetelmällä pystytään eliminoimaan mm. kattopinnan yläpuolelle sijoittuvat kasvillisuuspisteet, kuten kattojen ylle lankeavat puustot ja oksistot. Tarkastelussa jokaiselle rakennukselle laskettiin luotettavuusluku. Luotettavuusluku kertoo, montako laserkeilauspistettä kunkin rakennuksen kattopinnalla osuu ja kuinka raskaasti kattopintaa on jouduttu mallintamaan matemaattisin menetelmin, mikä tuottaa epävarmuutta aurinkoenergia-analyysiin. Luotettavuusluku ilmoitetaan laserkeilauspisteiden peittoalueen ja katon kokonaispinta-alan suhdelukuna. Luotettavuusluku ilmaistaan siten asteikolla 0…100%. Luotettavuusluvun lisäksi kullekin rakennukselle määritettiin soveltuvuusluku. Soveltuvuusluku kuvaa rakennuksen kattopinnan soveltuvuutta aurinkoenergian tuotantoon. Soveltuvuusluku ilmaisee aurinkoenergian tuotantoon soveltuvan kattopinta-alan katon kokonaispinta-alan suhteen. Tuotetun aurinkoenergia-analyysin perusteella selvitettiin kunkin kunnan jokaisen rakennuksen aurinkoenergian vuosi- ja kuukausitason tuotantopotentiaali (kWh/rakennus) eriteltynä aurinkosähköksi ja -lämmöksi. Aurinkoenergian tuotantopotentiaali on visualisoitu kahteen karttaan, aurinkoenergiakarttaan ja soveltuvuuskarttaan. Aurinkoenergiakartta sisältää tiedon kattopinnalla tulevan auringon määrästä kattopinta-alayksikköä kohden. Kartta sisältää legendan, jossa kullekin kattopinnan aurinkoenergian määrää kuvaavalle värisävylle on osoitettu vuosittaisen aurinkoenergian määrä, jonka yksikkö on kWh/a. Karttaa luetaan seuraavasti: mitä kirkkaampi väri (keltainen) kattopinnalla on, sitä enemmän aurinkoenergiaa kattopinnalla voi tuottaa. Tummempi väri (punainen) puolestaan indikoi aurinkoenergian tuotannolle epäsuotuisista varjostuksista tai muista tuotantoon vaikuttavista tekijöistä. KATTAVUUS: Tampere PÄIVITYS ja YLLÄPITOSOVELLUS: Kyseessä on kerta-aineisto. KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA: Aineistosta on sekä pistemuotoinen että aluemainen versio SAATAVUUS: Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS-rajapinnoilta ja kaupungin datapalvelussa, ja katsottavissa Oskari-karttapalvelussa. Aineisto on tallennettu PostgreSQL/PostGIS-tietokantaan JULKISUUS ja TIETOSUOJA: Aineisto on julkinen. KENTÄT: tunnari: Analyysissä käytetty sisäinen tunniste: M4211D4_1 kwh_vuosi: Aurinkoenergian tuotantopotentiaali vuodessa esim "67352.45880000001" kwh_vuosi_sahko: Aurinkosähkön tuotantopotentiaali (kWh/rakennus) esim. "10102.868820000002" kwh_vuosi_lampo: Aurinkolämmön tuotantopotentiaali (kWh/rakennus) esim. "26940.983520000005" soveltuvuus: Soveltuvuusluku kuvaa rakennuksen kattopinnan soveltuvuutta aurinkoenergian tuotantoon. Soveltuvuusluku ilmaisee aurinkoenergian tuotantoon soveltuvan kattopinta-alan ja katon kokonaispinta-alan suhteen. Arvona esimerkiksi "18/120.0" luotettavuus: Luotettavuusluku kertoo, montako laserkeilauspistettä kunkin rakennuksen kattopinnalla osuu ja kuinka raskaasti kattopintaa on jouduttu mallintamaan matemaattisin menetelmin, mikä tuottaa epävarmuutta aurinkoenergia-analyysiin. Luotettavuusluku ilmoitetaan laserkeilauspisteiden peittoalueen ja katon kokonaispinta-alan suhdelukuna. Luotettavuusluku ilmaistaan asteikolla 0…100% desimaalilukuna esim. "0.4666666666666667" piste_x: X-koordinaatipiste: "319440.5" piste_y: Y-koordinaattipiste: "6822004.5" kiinteisto: Kiinteistötunnus esim. "22836740002" rakennustu: Pysyvä rakennustunnus esim. "837-228-3674-2-4" pys_rak_nr: Pysyvä rakennusnumero esim. "24672" pys_rak__1: 1026406645 valmistumi: Rakennuksen valmistumisvuosi esim. "1977-01-01". AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki, Maankäytön suunnittelu sekä Ilmasto- ja ympäristöpolitiikka