Opaskartta on yleistetty karttatuote, jonka ylläpitomittakaava on 1:10000. Opaskartat kattavat Oriveden kaupungin alueen: taajamasta on tarkempi karttatuote. Sisältää tiet (nimet ja osoitenumeroita), vesistöt, rakennetut alueet ja julkiset palvelut. Päivitetään harvoin.

Opaskartta on yleistetty karttatuote, jonka ylläpitomittakaava on 1:15000. Opaskartta on laadittu koko Porin kaupungin alueelta. Saatavissa sähköisissä muodoissa. Opaskartassa on esitetty nimistö, kadut, osoitenumerointi, tiet ja rautatieyhteydet, julkishallinnolliset rakennukset, teollisuusrakennukset, teollisuusalueet, pääpiirteittäinen maankäyttö ja kunnan rajat. Opaskartassa on myös esitetty kaupunginosien nimet. Aineistoa päivitetään jatkuvasti.

Sameus- ja saliniteettiluokkien perusteella tehty meriveden pintakerroksen jaottelu ympäristömuuttujaluokkiin. Luokan ensimmäinen luku tarkoittaa sameus- ja toinen saliniteettiluokkaa. Aineisto on tuotettu Varsinais-Suomen ELY:ssä ja Turun yliopiston Maantieteen laitoksella SYKE:lle VELMU-inventointien koordinointia varten.

Merialueen käyttöpaineita kuvaava kartta. Aineistoa tuotettaessa on huomioitu mm. väylien, tuulivoimalasuunnitelmien, kalankasvatuksen ja suojelualueiden sijainti. Aineisto on tuotettu demonstraatiotarkoituksessa VELMU-yhteistyö Selkämerellä hankkeessa VELMU:n alueellista koordinointia varten. Luokan arvo vaihtelee välillä 0-1, suurempi luku tarkoittaa merkittävämpiä käyttöpaineita. Aineisto on katsottavissa Lounaistiedon karttapalvelusta https://karttapalvelu.lounaistieto.fi/

Kuntakohtaiset vuoden 2012 presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen tulokset on tuotettu Lounaispaikassa. Ominaisuustietojen luvut ovat prosentteja kaikista annetuista äänistä. Aineisto on katsottavissa Lounaistiedon karttapalvelusta https://karttapalvelu.lounaistieto.fi/

Opaskartta on yleistetty karttatuote, jonka esitysmittakaava on 1:10000 - 1:20000. Lieksan opaskartta kattaa keskustaajaman sekä Pankakosken alueen. Opaskartassa kuvataan keskustaajama-alueelta katuverkosto ja osoitenumerot, rautatieyhteydet, julkiset rakennukset sekä maankäyttöä (pientalo- ja teollisuusalueet, metsä- ja peltoalueet, vesistöt) sekä kaupunginosien nimet. Opaskartta on temaattinen esitys maankäytöstä, esimerkiksi karttaväylät on kuvattu todellisuutta leveämpinä. Aineisto on tuotettu ESRI shp-formaatissa. Lieksan kaupungin käyttämä aineistojen koordinaattijärjestelmä on EUREF-FIN (ETRS-GK30) ja korkeusjärjestelmä N2000. Aineistoa päivitetään 1-4 vuoden välein.

Porvoon kaupungin ajantasa-asemakaava on koostekartta hyväksytyistä ja lainvoiman saaneista asemakaavoista. Aineisto on tuotettu lainvoimaisten asemakaavojen pohjalta ja sitä ylläpidetään vektorimuotoisena. Päivitys ja ylläpito jatkuvaa. Aineisto on katsottavissa kartta.porvoo.fi internet karttapalvelussa.

Aineisto sisältää tiedon kuntavaalien 2012 suurimmista puolueista ja äänestysaktiivisuudesta äänestysalueittain Varsinais-Suomessa. Aineisto on kerätty osin kuntien valmiista paikkatietoaineistoista, mutta suuri osa on myös kuvaruutudigitoitu paperikartoista ja päätelty kuntien päätösasiakirjoista. Aineiston tarkkuus vaihtelee, se soveltuu yleissilmäyskartaksi maakunnallisia äänestysalueita koskien. HUOM! Ei voi käyttää raja-aineistona muissa yhteyksissä.

Aineisto on luokiteltu kahteen luokkaan: M-luokkaan kuuluvat ovat maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita ja V+M luokkaan kuuluvat alueet sellaisia, joiden sisällä osa alueesta on myös valtakunnallisesti arvokas.

Vektoriaineisto liittyy ympäristöministeriön, Suomen ympäristökeskuksen ja Geologian tutkimuskeskuksen Arvokkaiden tuuli- ja rantakerrostumien inventointi (TUURA) -yhteishankkeen loppuraporttiin (Mäkinen ym. 2011). Hankkeen tarkoituksena on ollut luoda kattava kuva Suomen tuuli- ja rantakerrostumista ja tuottaa niistä yhtenäinen ympäristöperusteinen luokitusaineisto ennen muuta maa-aineslain (MAL 555/1981) edellyttämän lupaharkinnan ja muun maankäytön suunnittelun tarpeita varten. Tuuli- ja rantakerrostumat on tässä tutkimuksessa arvotettu niiden geologisten, biologisten ja maisemallisten ominaisuuksien perusteella. Arvotustyö on suoritettu Ahvenanmaata ja rannikon tietöntä saaristoa lukuun ottamatta koko maasta. Maastossa suoritetun arvotuksen perusteella katsottiin 417 muodostuman olevan valtakunnallisesti arvokkaita. Valtakunnalliset arvokkaat tuuli- ja rantakerrostumat jakautuvat arvoluokkiin seuraavasti: valtakunnallisesti erittäin arvokkaita (arvoluokka 1) muodostumia 20 kpl, valtakunnallisesti hyvin arvokkaita (arvoluokka 2) 45 kpl, valtakunnallisesti arvokkaita (arvoluokka 3) 129 kpl ja valtakunnallisesti merkittäviä (arvoluokka 4) 223 kpl. Valtakunnallisesti arvokkaiden tuuli- ja rantakerrostumien kokonaispinta-ala on 69 942 hehtaaria. Arvotettuja kohteita on kautta koko maan, mutta ne keskittyvät selvästi Kainuuseen, Pohjois-Pohjanmaan pohjoisosaan, Lounais-Lappiin ja rannikolle. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää maa-ainesoton lupaharkinnan ja maankäytön suunnittelun lisäksi myös mm. ympäristönsuojelussa sekä opetustoiminnassa. Tulokset luovat pohjaa myös geologisen ja biologisen monimuotoisuuden arvioimiselle. Tutkimus ei ole suojeluohjelma eikä tutkimuksella ole suoraan lakiin perustuvia oikeudellisia vaikutuksia. Valtakunnallisesti arvokkaat tuuli- ja rantakerrostumat -julkaisu on painettu Suomen ympäristö -sarjassa. Tutkimusaineiston laajuudesta johtuen yksittäisten muodostumien kohdekuvaukset ja karttatulosteet esitetään loppuraportin liitteenä olevalla DVD-levyllä. Viite: Mäkinen, K., Teeriaho, J. Rönty, H., Rauhaniemi, T. ja Sahala, S. 2011. Valtakunnallisesti arvokkaat tuuli- ja rantakerrostumat. Suomen ympäristö 32/2011. 185 s. + DVD-liite. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Kattavuus: koko maa, paitsi Ahvenanmaa ja rannikon tietön saaristo. Käyttötarkoitus: Selvitys palvelee ensisijaisesti maa-aineslain mukaista lupaharkintaa ja alueiden käytön suunnittelua. Lisätietoja: https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja-meri/luonnon-monimuotoisuus/geologinen-monimuotoisuus/geologisten-muodostumien-valtakunnalliset-inventoinnit