Aineisto sisältää kaikille soveltuvien kalastuspaikkojen sijainnit ja erilaisia tietoja paikoista, kuten parkkimahdollisuus, veneenlaskumahdollisuus, leiriytymis- ja tulentekomahdollisuus, jätehuolto sekä mahdolliset saalislajit. Kalapaikkoja on kartoittanut Lounais-Suomen Vapaa-ajankalastajista eri henkilöitä vuosina 2012–2013, ja tiedot on kasattu vuonna 2013. Aineisto soveltuu kalapaikkojen tarkasteluun ja vertailuun.

Yleiskaavat on laadittu vektorimuodossa mittakaavaan 1: 10 000 -20 000. Aineistoa päivitetään mahdollisten kaavamuutosten mukaan. Muuramen kunnan yleiskaavat on koostekartta hyväksytyistä ja lainvoiman saaneista yleiskaavoista. Aineisto on tuotettu lainvoimaisten yleiskaavojen pohjalta ja uudet yleiskaavat päivitetään siihen niiden valmistuttua. Aineisto on luotu vektorimuodossa Autocad dwg-formaatissa. Aineistoa voi tarkastella Kunnan karttapalvelussa kuvatasona sekä vektorimuotoisena yleiskaavojen kaavarajaukset -aineistona, joka sisältää linkit kaavamääräysliitteisiin. Päivitys ja ylläpito on jatkuvaa. Aineiston koordinaattijärjestelmä on ETRS-GK26 ja korkeusjärjestelmä N2000.

Aineistossa on esitetty Varsinais-Suomen alakoulujen saavutettavuus tieverkkoa pitkin vuonna 2013. Aineisto on Varsinais-Suomen liiton vuosina 2012–2013 keräämä ja osoitepaikantama, ja Varsinais-Suomen kuntien vuoden 2013 alussa tarkistama aineisto alakouluista maakunnan alueelta. Alakoulujen saavutettavuutta on aineistossa kuvattu muutaman kilometrin välein tuotetuin saavutettavuusvyöhykkein, jotka on luotu Digiroad 2011 -aineiston pohjalta.

Porin ajantasa-asemakaava on koostekartta hyväksytyistä ja lainvoiman saaneista asemakaavoista. Aineisto on tuotettu lainvoimaisten asemakaavojen pohjalta ja sitä ylläpidetään vektorimuodossa. Päivitys ja ylläpito jatkuvaa.

Opaskartta on yleistetty karttatuote, jonka ylläpitomittakaava on 1:20000. Opaskartta-aineisto kattaa koko Imatran kaupungin alueen. Imatran kaupunki on luonut ja ylläpitää opaskartta-aineistoa myös osasta Ruokolahden kunnan alueelta. Kartta sisältää mm. seuraavat tiedot: nimistö, kadut, tiet ja rautatieyhteydet, julkiset rakennukset, kerrostaloalueet, pientaloalueet, teollisuusalueet, metsä- ja pelto-alueet sekä kunnan rajat. Lisäksi kartassa on esitetty kaupunginosien nimet. Aineistoa ylläpidetään vektorimuodossa. Ylläpito on on jatkuvaa.

Aineistossa on esitetty Varsinais-Suomen ammattikoulujen saavutettavuus tieverkkoa pitkin vuonna 2013. Aineisto on Varsinais-Suomen liiton vuosina 2012–2013 keräämä ja osoitepaikantama, ja Varsinais-Suomen kuntien vuoden 2013 alussa tarkistama aineisto ammattikouluista maakunnan alueelta. Ammattikoulujen saavutettavuutta on aineistossa kuvattu muutaman kilometrin välein tuotetuin saavutettavuusvyöhykkein, jotka on luotu Digiroad 2011 -aineiston pohjalta.

Opaskartta on yleistetty karttatuote, jonka ylläpitomittakaava on 1:15000. Kartta kattaa taajaman alueen ja siinä kuvataan kadut sekä pääpiirteissään osoitenumerointi ja maankäyttö. Aineisto on vektori- ja rasterimuotoista.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) toimii voimassa olevan kaivoslain mukaisena lupa- ja valvontaviranomaisena. Tukes ratkaisee kaivoslain mukaisia oikeuksia koskevat hakemukset sekä ylläpitää kahta kaivosrekisteriä. Vanhan kaivoslain (503/1965) mukaisesti vireille pannut hakemukset ja oikeudet ovat kaivosrekisterissä ja uuden kaivoslain (621/2011) mukaisesti vireille pannut hakemukset ja myönnetyt oikeudet ovat mineraalirekisterissä. Aineistoa päivitetään jatkuvasti ja se julkaistaan kahden kolmen viikon välein. Kaivos- ja mineraalirekisterien kartta-aineisto sisältää seuraavat aineistokokonaisuudet: kaivospiirit, kaivosluvat, valtaukset, malminetsintäluvat, varaukset ja kullanhuuhdontaluvat. Kussakin aineistossa on kolme karttatasoa: hakemukset, voimassaolevat lupa-alueet sekä karenssissa (pl. kullanhuuhdontalupa-alue) olevat lupa-alueet. Kaivoslain (503/1965, 621/2011) mukaan jokaisella on toisenkin alueella valta suorittaa kaivoskivennäisten löytämiseksi tarpeellisiksi katsottavia geologisia havaintoja ja mittauksia sekä vähäistä näytteenottoa (etsintätyö). Tähän ei tarvita lupaa kaivosviranomaiselta. Kaivosviranomaiselle kaivoslain (621/2011) 44 § mukaisesti tehty varausilmoitus antaa etuoikeuden hakea malminetsintälupaa. Edelleen etuoikeus malminetsintälupaan, kaivoslupaan ja kullanhuuhdontalupaan on sillä, joka on ensimmäisenä hakenut lupaa (621/2011) 34 §:ssä säädetyllä tavalla. Malminetsintälupa/valtausoikeus antaa oikeuden tutkia lupamääräyksissä asetetuin ehdoin ja etuoikeuden hakea kaivoslupaa. Kaivoslupa/kaivosoikeus antaa oikeuden hyödyntää malmeja. Kaivoslain (503/1965) mukaisen kaivosrekisterin kaivospiirien kartta-aineisto sisältää voimassa olevien kaivospiirien, uusien kaivospiirihakemusten sekä karenssissa olevien kaivospiirien perustiedot ja rajat. Aineisto sisältää myös kullanhuuhdontaan liittyvien kaivospiirien tiedot. Kaivospiiri muodostetaan tulevan kaivostoiminnan aluetarpeita varten erillisessä kaivospiiritoimituksessa. Kaivospiirihakemuksen käsittely on viimeisin vaihe vanhan kaivoslain mukaisen kaivosoikeuden perustamisketjussa. Kaivosrekisterin valtausten kartta-aineisto sisältää voimassa olevien valtausten, uusien valtaushakemusten (ennen 1.7.2011 vireille tulleet, koska siitä alkaen vireille pannut hakemukset ovat malminetsintälupahakemuksia) sekä karenssissa olevien valtausten perustiedot ja rajat. Aineisto sisältää myös kullanhuuhdontavaltausten tiedot. Kaivoslain mukainen tutkimuslupa eli valtausoikeus antaa haltijalle määräaikaisen oikeuden kaivoskivennäisen etsintään. Valtausoikeus voi olla voimassa 1 - 5 vuotta ja sille voidaan myöntää enintään kolmen vuoden jatkoaika. Uuden lain voimaantulon 1.7.2011 jälkeen vireille pantu jatkoaikahakemus käsitellään malminetsintälupahakemuksena. Valtauksen maksimikoko on Suomessa 1 km2, mutta samalla toimijalla voi olla useita valtauksia kerrallaan. Valtausalueen on oltava yhtenäinen alue. Valtausta ei voi hakea aikaisemmalle valtausalueelle tai kaivospiirille ilman Tukesin lupaa, jollei viittä vuotta ole kulunut valtauksen tai kaivosoikeuden raukeamisesta. Kaivoslaki antaa oikeuden pienimuotoiseen koelouhintaan ja rikastukseen valtausoikeuden nojalla, mutta tätä oikeutta tarkennetaan lupamääräyksellä, jossa vaaditaan erillistä ilmoitusta ennen kyseisiä toimenpiteitä. Kullanhuuhdontaan haettu valtaus voi olla pinta-alaltaan enintään seitsemän hehtaaria ja näille valtaukselle voidaan hakea pidennystä enintään viideksi vuodeksi (1.7.2011 jälkeen vireille pannut jatkolupahakemukset käsitellään uuden lain mukaisena kullanhuuhdontalupana). Kullanhuuhdontaan myönnetty valtausoikeus antaa oikeuden hyödyntää maaperässä olevaa kultaa valtion mailla. Kaivosrekisterin varausten kartta-aineisto sisältää enintään 1.7.2015 asti karenssissa olevien vanhojen varausalueiden perustiedot ja rajat. Vanhan lain mukaisia varauksia ei ole enää voimassa. Kaivoslain (621/2011) mukaisen mineraalirekisterin kartta-aineisto sisältää voimassa olevien kaivoslupien, uusien kaivoslupahakemusten sekä karenssissa olevien kaivoslupien perustiedot ja rajat. Kaivosalue muodostetaan tulevan kaivostoiminnan aluetarpeita varten erillisessä kaivostoimituksessa. Kaivoslupahakemuksen käsittely on viimeisin vaihe uuden kaivoslain mukaisen kaivosoikeuden perustamisketjussa. Kaivoslupien ohella aineisto sisältää myös varausten ja malminetsintälupien hakemus-, lupa- ja karenssitiedot. Kullanhuuhdontaluvan rauetessa ei ole karenssia. Kaivoslain mukainen malminetsintälupa antaa haltijalle määräaikaisen oikeuden kaivoskivennäisen etsintään. Malminetsintälupa voi olla voimassa 1 - 4 vuotta ja sille voidaan myöntää enintään kolmen vuoden jatkoaikoja siten, että mahdollisen aikaisemman valtausoikeuden ja malminetsintäluvan yhteenlaskettu kestoaika voi olla enintään 15 vuotta. Malminetsintälupa-alueella ei ole asetettu maksimikokoa. Malminetsintälupaa ja kullanhuuhdontalupaa ei saa myöntää 1) lain 7 § tarkoitetuille alueille, 2) lain 9 § tarkoitetuille alueille, 3) aiemmin malminetsintäalueena olleelle alueelle ennen kuin malminetsintäluvan raukeamisesta tai peruttamisesta on kulunut kolme vuotta, 4) aiemmin kaivosalueena olleelle alueelle, ennen kuin kolme vuotta on kulunut siitä, kun kaivostoiminnan lopettamispäätös on tullut lainvoimaiseksi, 5) alueelle, joka kuuluu malminetsintäalueeseen, kaivosalueeseen tai kullanhuuhdonta-alueeseen tai josta on tehty varausilmoitus 44 §:ssä säädetyllä tavalla, 6) alueelle, jossa luvan mukainen toiminta vaikeuttaisi oikeusvaikutteisen kaavan toteuttamista, 7) alueelle, jonka osalta kunta vastustaa luvan myöntämistä kaavoituksesta johtuvasta tai muusta alueiden käyttöön liittyvästä pätevästä syystä, jollei luvan myöntämiselle ole erityistä syytä, 8) jos on painavia perusteita epäillä, että haetun alueen laajuuden johdosta taikka hakemuksen käsittelyn yhteydessä ilmenneistä muista syistä hakijalla ei ole edellytyksiä tai ilmeisesti tarkoitustakaan ryhtyä luvan mukaiseen toimintaan, taikka hakija on aikaisemmin olennaisesti laiminlyönyt tähän lakiin perustuvia velvollisuuksia; laiminlyöntien olennaisuutta arvioitaessa on otettava huomioon erityisesti laiminlyöntien suunnitelmallisuus, niiden kesto ja toistuvuus sekä laiminlyönneistä aiheutuneiden vahinkojen määrä. Malminetsintälupa ja kullanhuuhdontalupa voidaan kuitenkin myöntää karenssissa olevalle alueelle asianomaisen oikeudenhaltijan suostumuksella (so. maanomistaja). Malminetsintälupaa ei saa myöntää, ellei alueella voida perustellusti arvioida olevan kaivosmineraaleja. Kullanhuuhdontaan haettu kullanhuuhdontalupa-alue voi olla pinta-alaltaan enintään viisi hehtaaria ja sille voidaan hakea pidennystä enintään 3 vuodeksi kerrallaan. Kullanhuuhdontalupa antaa oikeuden hyödyntää maaperässä olevaa kultaa valtion mailla. Kaivosrekisterin (Mineraalirekisterin) varausten kartta-aineisto sisältää voimassa olevien uuden lain aikana tehtyjen varausten, uusien varausilmoitusten sekä karenssissa olevien varausalueiden perustiedot ja rajat. Varausoikeus antaa määräajaksi etuoikeuden malminetsintälupahakemuksen valmistelemiseksi alueen tarkempia tutkimuksia varten. Varaus ei oikeuta tutkimustoimenpiteisiin maastossa. Pisin varausaika on kaksi vuotta. Varauksen rauettua alueelle voidaan hakea uusi varaus yhden vuoden kuluttua raukeamispäivästä. Hakija toimittaa uuden kaivoslain mukaisen kartta- aineiston valtakunnallisessa koordinaattijärjestelmässä sähköisesti. Kartta-aineiston tarkkuus paranee sitä mukaa kun uudet hakemukset tuodaan aineistoon yhteneväisesti samassa koordinaatistossa sähköisesti ja vanha aineisto poistuu oikeuksien rauettua tai se päivitetään kaivoslain mukaan käsiteltävien asioiden yhteydessä. Tukesilla ei ole vastuuta aineiston käytöstä aiheutuneista seurauksista. Mikäli aineistossa on huomautettavaa, aineiston käyttäjää pyydetään ilmoittamaan siitä aineiston ylläpitäjälle. Kaivos- ja mineraalirekisterien kartta-aineisto on maksutta ladattavissa Tukesin verkkosivuilta. Kaivos- ja mineraalirekisterien karttapalvelu on osoitteessa http://www.kaivostoiminta.fi/kartta/

Aineisto sisältää Suonenjoen kaupungin rakennusjärjestyksessä hyväksytyt suunnittelutarvealueet vuodelta 2008. Aineisto kattaa taajama-alueiden yleiskaava- ja taajaman asemakaava- alueet. Lempyyn (vahvistettu osittain) ja Lintharjun (vahvistamaton) osayleiskaavoista löytyy tarvittaessa sähköistä aineistoa Suonenjoen kaupungin tekniseltä osastolta. Aineisto on saatavilla pdf-muodossa rakennusjärjestyksen liitekarttana. Aineisto on tuotettu AutoCAD dwg-formaatissa. Aineiston koordinaattijärjestelmä on ETRS-GK27 ja korkeusjärjestelmä N2000. Aineistoa päivitetään, mikäli uusi rakennusjärjestys astuu voimaan.

Palvelun kautta ovat katseltavissa: - ajantasa-asemakaava - maanomistuskartta - osoitteet - osoitekartta - pohjakartta - vesihuoltolaitoksen toiminta-alueet - yleiskaavat Palvelu perustuu Raision kaupungin ylläpitämiin kartta-aineistoihin. Palvelun käyttö on maksutonta eikä vaadi autentikointia eli tunnistautumista käyttäjätunnuksen ja salasanan avulla.