Arctic SDI Gazetteer Service

The Arctic SDI Gazetteer Service is a service that contains authoritative place names data from the arctic area. The service can be used for searching place names and performing reverse geocoding. The service contains about 2.87 million place name locations with about 3.15 million place names. It contains data from following sources: * Canada (Natural Resources Canada, updated: 02/2018) * Denmark (including Greenland) (SDFE, updated: 05/2017) * Finland (National Land Survey of Finland, updated: 04/2017) * GEBCO Undersea feature names gazetteer (updated: 04/2019) * Iceland (National Land Survey of Iceland, updated: 08/2017) * Norway (Norwegian Mapping Authority, updated: 08/2017) * Russia (Russian Mapping Agency, updated: 04/2019) * Sweden (Swedish National Mapping Agency, updated: 05/2017) * USA (US Geological Survey, updated: 05/2017)

Air Traffic Network

Air traffic network-product is a link-knot routing dataset compliant with INSPIRE requirements. It includes f.ex. flight routes and aerodromes. Data shall not be used for operational flight activities or flight planning. INSPIRE Air Traffic Network-product includes spatial information of air traffic network in accordance with the INSPIRE Directive. The data has been retrieved from the EAD database maintained by Eurocontrol. Information is updated regularly but is not constantly up to date. Data can be used for purposes that are in accordance with the INSPIRE Directive, but shall not be used for operational flight activities or flight planning. ANS Finland www.ais.fi –site provides information for operational flight activities or flight planning Available layers Aerodrome Node: Node located at the aerodrome reference point of an airport/heliport, which is used to represent it in a simplified way.DEFINITION Aerodrome Reference Point (ARP): The designated geographical location of an aerodrome, located near the initial or planned geometric centre of the aerodrome and normally remaining where originally established [AIXM3.3].DEFINITION Airport/heliport: A defined area on land or water (including any buildings, installations and equipment) intended to be used either wholly or in part for the arrival, departure and surface movement of aircraft/helicopters [AIXM5.0]. Air Route Link: A portion of a route to be flown usually without an intermediate stop, as defined by two consecutive significant points Air Space Area: A defined volume in the air, described as horizontal projection with vertical limits. Designated Point: A geographical location not marked by the site of a radio navigation aid, used in defining an ATS route, the flight path of an aircraft or for other navigation or ATS purposes. Instrument Approach Procedure: A series of predetermined manoeuvres by reference to flight instruments with specified protection from obstacles from the initial approach fix, or where applicable, from the beginning of a defined arrival route to a point from which a landing can be completed and thereafter, if a landing is not completed, to a position at which holding or en route obstacle clearance criteria apply. Navaid: One or more Navaid Equipments providing navigation services.DEFINITION Navaid equipment: A physical navaid equipment like VOR, DME, localizer, TACAN or etc. Procedure Link: A series of predetermined manoeuvres with specified protection from obstacles. Runway Area: A defined rectangular area on a land aerodrome/heliport prepared for the landing and take-off of aircraft. Runway Centerline Point: An operationally significant position on the center line of a runway direction. Standard Instrument Arrival: A designated instrument flight rule (IFR) arrival route linking a significant point, normally on an ATS route, with a point from which a published instrument approach procedure can be commenced. Standard Instrument Departure: A designated instrument flight rule (IFR) departure route linking the aerodrome or a specific runway of the aerodrome with a specified significant point, normally on a designated ATS route, at which the en-route phase of a flight commences. Surface Composition: Runway surface material CTR (Not INSPIRE): A control zone (CTR) is a block of Controlled Airspace extending from the surface of the earth to a specified upper limit.

2016 all ship types AIS shipping density

This dataset represents the density of all IMO registered ships operating in the Baltic Sea. Density is defined as the number of ships crossing a 1 x 1km grid cell. It is based on HELCOM AIS (Automatic Identification System) data. The HELCOM AIS network hosts all the AIS signals received by the Baltic Sea States since 2005. The AIS Explorer allows to compare density maps of different ship types per month: http://maps.helcom.fi/website/AISexplorer/ The data was processed to produce density maps and traffic statistics. All scripts are available in GitHub: https://github.com/helcomsecretariat. The production of these maps have been carried out 2016-2017 through the HELCOM project on the assessment of maritime activities in the Baltic Sea. The underlying AIS data processing work has been co-financed by EU projects Baltic Scope (2015-2017 EASME/EMFF/2014/1.2.1.5) and Baltic Lines (2016-2019, Interreg Baltic Sea Region). In addition, the Ministry of the Environment of Finland supported the work with a special contribution in view of the use of the results in the HOLAS II process.

Kangasalan rakennukset WMS-palveluna

Kangasalan rakennukset WMS-palveluna on WMS-rajapintapalvelu, jonka kautta on saatavilla seuraavat karttatasot (suluissa tekninen nimi): Kangasala_RAHU(Kangasala_RAHU). Palvelu perustuu Kangasalan Rakennus ja huoneistoreisteri -aineistosta karsittuihin tietoihin. Aineistoja hallinnoi Kangasalan kaupunki. Palvelun käyttö on maksutonta, mutta vaatii tunnistautumisen käyttäjätunnuksen ja salasanan avulla. Lisätietoa kaupungin verkkosivuilta.

Kangasalan kantakartta WFS-palveluna

Kangasalan kantakartta WFS-palveluna on WFS-rajapintapalvelu, jonka kautta on saatavilla seuraavat karttatasot (suluissa tekninen nimi): Kangasalan kunnan kantakartta(Opaskartta). Palvelu perustuu Kangasalan kantakartta -aineistoon. Aineistoja hallinnoi Kangasalan kaupunki. Palvelun käyttö on maksutonta eikä vaadi autentikointia eli tunnistautumista käyttäjätunnuksen ja salasanan avulla.

Varsinais-Suomen kylien vuokrattavat talot ja tilat 2018

Tiedot 140 yhdistysten ylläpitämästä kiinteistöstä Varsinais-Suomen kylissä, maaseudulla ja saaristossa. Kentät: - Kohteen nimi - Omistaja - Kuvaus - Osoite - Kunta - Lisätiedot

Virtain kaupungin WMS-palvelu

Virtain kaupungin (Virrat) WMS-palvelu on WMS-rajapintapalvelu, jonka kautta on saatavilla seuraavat karttatasot: Ajantasa-asemakaava, yleiskaava, suunnittelutarvealue. Aineistoja hallinnoi Virtain kaupunki. Palvelun käyttö on maksutonta eikä vaadi tunnistautumista käyttäjätunnuksen ja salasanan avulla.

Yritystoiminnan biohajoavat jätteet 2015

Biomassa-atlaksen yritystoiminnan jätetiedot kuvaavat ympäristölupavelvollisten yritysten vuosittain tuottamien biohajoavien jätteiden määriä 1 km ruutuaineistona. Aineisto perustuu ympäristöhallinnon valvonta- ja kuormitustietojärjestelmään (VAHTI) kirjattuihin asiakaskohtaisiin jätetietoihin, joita on jatkokäsitelty Suomen ympäristökeskuksessa. Tiedot koskevat vuotta 2015. Jätemäärät (t/v) on ilmoitettu kansallisen jäteluokituksen mukaisiin kuusinumeroisiin EWC- jäteluokkiin. Luokitus perustuu valtioneuvoston asetukseen jätteistä (179/2012, liite 4). EWC-jäteluokkakoodi (EWC=European waste code) on muotoa xx.yy.zz, jossa neljä ensimmäistä numeroa kuvaavat jätteen alkuperätoimintaa ja sen alatoimialoja ja kaksi viimeistä numeroa jätteen laatua. Kansallisessa jäteluokituksessa on toimialaluokkia kaikkiaan 20. VAHTIssa on lisäksi lietteille käytössä kirjaintarkenne A-G, joka ilmaisee lietteen käsittelytavan. VAHTI-tietojärjestelmässä asiakaskohtaiset jätetiedot kirjataan kolmeen eri jätevirtaan: lähtevä ja tuleva jätevirta sekä varastotilanne. Biomassa-atlaksen yritystoiminnan jätemäärätiedot perustuvat VAHTI-asiakkaiden lähtevään jätevirtaan kirjattuihin, biohajoavia jätejakeita koskeviin määrätietoihin (t/v). VAHTI-tietojärjestelmä ei mahdollista jätemäärien aukotonta tasetarkastelua, sillä se on pääasiallisesti kehitetty viranomaisten valvontatehtävää, ei tilastointia varten. Tämän vuoksi Biomassa-atlaksen yritystoiminnan jätemääristä on poistettu jätteenkäsittelylaitoksilta lähtevät jätemäärät. Osa jätteenkäsittelylaitoksilta lähtevistä jätemääristä tulee jo kertaalleen kirjatuksi VAHTIssa muiden yritysten lähteviin jätteisiin, ja näin ollen ne olisivat osittain päällekkäistä tietoa. Käytännössä osa yritystoiminnan jätteistä kulkee jätteenkäsittelylaitosten, kuten kuljetus- ja keräystoimintaa harjoittavien yritysten kautta hyödyntämiseen ja osa suoraan varsinaisiin jätteen käsittely-/hyödyntämispaikkoihin. Biomassa-atlaksessa yritystoiminnan jätetiedot on VAHTIn EWC-jäteluokkakoodien perusteella jaoteltu viiteen pääluokkaan: 1) eläin- ja kasvijäte, 2) liete, 3) paperi- ja pahvijäte, 4) puujäte ja 5) sekajäte. Pääluokkien lisäksi määrätiedot jakautuvat vielä tarkemmin 62 alaluokkaan. Jäteluokitus on esitetty Biomassa-atlaksen verkkosivulla. Tiedot päivitetään Biomassa-atlakseen kerran vuodessa. Viimeisin päivitys koskee vuotta 2015. Jätemäärätiedoista ei käy ilmi yksittäisen jätteentuottajan nimi. Yritysten biohajoavien jätteiden ja laskennallisesti tuotettujen yhdyskuntien biohajoavien jätteiden määrätietoja ei pidä tarkastella kartalla samanaikaisesti, koska osa tiedoista on päällekkäistä. Laskennallisiin biohajoaviin yhdyskuntajätteisiin sisältyy myös yritysten yhdyskuntajätteen kaltainen biohajoava jäte, jota esimerkiksi on toimistoista peräisin oleva paperi- ja pahvijäte ja henkilöstöruokaloista peräisin oleva biojäte.

Tuusulan suunnittelutarvealueet

Aineisto sisältää suunnittelutarvealueen, joka on Tuusulassa asemakaavoitetun alueen ulkopuolinen alue. Suunnittelutarvealue on maankäyttö- ja rakennuslain mukanaan tuoma käsite, jonka avulla määritellään yksityiskohtaista maankäytön suunnittelua vaativat alueet. Suunnittelutarvealueiden käyttöön liittyvien tarpeiden täyttömiseksi on syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, kuten esimerkiksi teiden, vesijohdon tai viemärin rakentamiseen. Maankäyttö- ja rakennuslain 16 § 1 momentissa on määrätty suunnittelutarvealueista, jota koskevia säännöksiä sovelletaan myös 16 §:n 2 momentissa mainittuun rakentamiseen. MRL:n 72 §:ssä säädetään suunnittelutarpeesta ranta-alueella. Aineistoa päivitetään tarvittaessa. Aineisto on luotu leikkaamalla Tuusulan kuntarajan muodostamasta alueesta pois asemakaavoitettujen alueiden ulkorajojen mukaiset alueet.

Jätteenkäsittelyn biohajoavat jätteet 2015

Biomassa-atlaksen yritystoiminnan jätetiedot kuvaavat ympäristölupa- ja raportointivelvollisten yritysten vuosittain tuottamien biohajoavien jätteiden määriä. Aineisto perustuu ympäristöhallinnon valvonta- ja kuormitustietojärjestelmään (VAHTI) kirjattuihin jätetietoihin, joita on jatkokäsitelty Suomen ympäristökeskuksessa. Biohajoavia jätteitä syntyy kuitenkin myös muilta kuin VAHTIin raportoivilta yrityksiltä. Koska kaikki biohajoavia jätteitä tuottavat yritykset tai toiminnot eivät ole ympäristölupavelvollisia tai raportointivelvollisia VAHTIin nähden, on kyseistä jätevirtaa Biomassa-atlaksessa tarkasteltu tiettyjä, erityisesti biohajoavia jätteitä käsitteleviä laitoksia koskevien tietojen avulla. VAHTIn kompostointi-, biokaasu- ja jätepolttoaineen valmistuslaitoksilta lähtevät biohajoavat jätemäärät on otettu Biomassa-atlaksen jätteenkäsittelylaitosten aineistoon mukaan. Kyseiset laitokset ovat ympäristölupavelvollisia, ja ne vastaanottavat biohajoavaa jätettä myös niiltä toimijoilta, joiden jätemääriä ei ole mukana Biomassa-atlaksen yritysten jätemäärätiedoissa. On kuitenkin huomioitava, että tiedot saattavat olla osittain päällekkäisiä yritysten biohajoavien jätemäärien kanssa, ja tästä syystä niitä ei pidä tarkastella kartalla yhtä aikaa. Jätteenkäsittelyn biohajoava jätemäärätieto antaa kuitenkin lisäinformaatiota, kun tavoitteena on biohajoavien jätevirtojen ohjaaminen entistä enemmän hyödyntämiseen. Biomassa-atlaksen jätteenkäsittelylaitosten biohajoava jätemäärätieto (t/v) on ilmoitettu jäteasetuksen (Vna jätteistä 179/2012, liite 4) mukaisten jäteluokkien mukaan. Lisäksi lietteille on käytössä kirjaintarkenne A-G, joka ilmaisee lietteen käsittelytavan. Biomassa-atlaksessa jätetiedot on edelleen luokiteltu viiteen pääluokkaan edellä mainittujen EWC-jäteluokkakoodien perusteella: 1) eläin- ja kasvijäte, 2) liete, 3) paperi- ja pahvijäte, 4) puujäte ja 5) sekajäte. Pääluokkien lisäksi jätemäärätiedot jakautuvat vielä tarkemmin 62 alaluokkaan. Jäteluokitus on esitetty Biomassa-atlaksen verkkosivulla. Tiedot päivitetään Biomassa-atlakseen kerran vuodessa. Viimeisin päivitys koskee vuotta 2015. Jätemäärätiedoista ei käy ilmi yksittäisen jätteentuottajan nimi.