Division into administrative areas (vector) is a dataset depicting the municipalities, regions, Regional State Administrative Agencies, and the national border of Finland. The Division into administrative areas products in vector format contain the number codes of the municipalities, the names of the municipalities in both Finnish and Swedish as well as municipal boundaries and municipal geographical areas. In addition, the products include the corresponding information about the regions, the Regional State Administrative Agencies, and the nation as well as a specification of the municipality's area into land and water area. The municipality's area is not included in the XML/GML and GeoPackage format. The dataset Municipal Division is produced in scales 1:10,000, 1:100,000, 1:250,000, 1:1,000,000 and 1:4,500,000. The data included in the dataset in scale 1:10,000 are taken from the Cadastre. Regarding other scales, municipal boundaries have been generalised to suit the scale in question. The product is a part of the open data of the National Land Survey.

Syken Avoin tieto-palvelussa on Atom-syöte, jonka kautta on ladattavissa Syken INSPIRE-direktiivin liitteeseen I , II ja III kuuluvat tietotuotteet.Palvelu perustuu Avoin tieto-palvelussa ladattavana oleviin paikkatietoaineistoihin. Aineistoja hallinnoi Suomen ympäristökeskus.Palvelun käyttö on maksutonta eikä vaadi autentikointia eli tunnistautumista käyttäjätunnuksen ja salasanan avulla.Aineistot kuuluvat Syken avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0).

SYKEn Avoin tieto-palvelu tarjoaa ympäristöön liittyviä paikkatietoaineistoja. Paikkatietoaineistot ovat ladattavissa ESRI shape-muodossa. Aineistojen koordinaatisto on ETRS-TM35FIN. Palvelua ja aineistoja hallinnoi Suomen ympäristökeskus. Aineistot kuuluvat SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0).

Paineet moreenimuodostumien taloudelliseen hyödyntämiseen ovat kasvamassa harjujen soravarojen vähetessä. Moreenimuodostumilla on kuitenkin taloudellisen merkityksen lisäksi myös muun muassa luonnon- ja maisemansuojelullista merkitystä. Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat -selvityksen mukaan Manner-Suomessa on yli 600 luonnonsuojelun ja maiseman kannalta valtakunnallisesti arvokasta moreenimuodostumaa, joista 23:lla on myös kansainvälistä arvoa. Selvitys hyödyttää maa-ainesten ottamisluvan hakijoita, joiden on maa-aineslupia hakiessaan esitettävä hankkeen ympäristövaikutuksia koskevat selvitykset. Se auttaa myös kuntia, joiden on lupia antaessaan varmistettava, ettei hankkeesta aiheudu laissa määriteltyjä vahingollisia ympäristövaikutuksia (Mäkinen ym. 2007). Selvityksen ovat tehneet Geologian tutkimuskeskus (GTK) ja Suomen ympäristökeskus (SYKE) ympäristöministeriön toimeksiannosta. Selvitykseen valituista 2 500 kohteesta tarkistettiin maastossa 1369 muodostumaa, joista 607 arvioitiin valtakunnallisesti arvokkaiksi. Valtakunnallisesti arvokkaiden kohteiden yhteispinta-ala on noin 57 300 hehtaaria, joka on noin 1,2 % Suomen moreenimuodostumien kokonaispinta-alasta. Moreenimuodostumat on tässä tutkimuksessa arvotettu niiden geologisten, maisemallisten ja biologisten ominaisuuksien perusteella. Arvotus on tehty koko maasta Ahvenanmaata, saaria ja luonnonsuojelualueita lukuun ottamatta. Selvitys palvelee ensisijaisesti maa-aineslain mukaista lupaharkintaa ja alueiden käytön suunnittelua. Moreenimuodostumat onkin selvityksessä arvotettu maa-aineslain ympäristökriteerien perusteella, joissa on otettu huomioon erityisesti geologiset, biologiset ja maisemalliset arvot. Selvitys ei ole suojeluohjelma, eikä sillä ole suoraan lakiin perustuvia oikeudellisia vaikutuksia. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Käyttötarkoitus: Selvitys palvelee ensisijaisesti maa-aineslain mukaista lupaharkintaa ja alueiden käytön suunnittelua. Lisätietoja: https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja-meri/luonnon-monimuotoisuus/geologinen-monimuotoisuus/geologisten-muodostumien-valtakunnalliset-inventoinnit

Euroopan unionin jäsenmaat raportoivat komissiolle kuuden vuoden välein luontodirektiivin toimeenpanosta. Raportti sisältää arvioinnin kaikkien direktiivin tarkoittamien luontotyyppien ja lajien suojelutasosta. Suojelutason arviointi vuosilta 2001–2006 tehtiin vuonna 2007, vuosilta 2007–2012 vuonna 2013 ja vuosilta 2013-2018 vuonna 2019. Suojelutason kehityksestä voidaan päätellä muun muassa, kuinka tehokkaita toteutetut suojelutoimet ovat olleet. Luontotyypit, luontodirektiivin raportointi 2019 sisältää yhden paikkatietoaineiston: - Luontotyypit esiintymät, luontodirektiivin raportointi 2019 Luontotyypit, luontodirektiivin raportointi 2013 sisältää kaksi paikkatietoaineistoa: - Luontotyypit esiintymät, luontodirektiivin raportointi 2013 - Luontotyypit levinneisyys, luontodirektiivin raportointi 2013 Raportti sisältää kunkin luontotyypin osalta tiedot arviointikriteereistä, joiden perusteella kokonaisarvio suojelun tasosta on laadittu. Arviointikriteerejä ovat levinneisyys, esiintymisalue, rakenne ja toiminta sekä suojelutason odotettavissa oleva kehitys. Vuonna 2013 raportoitiin myös luontotyypin pinta-ala Natura 2000 -alueilla. Vuoden 2019 raportoinnissa ei enää raportoitu luontotyyppien levinneisyyttä. Suojelutason arvioinnissa käytetään neljää luokkaa: - suotuisa; - epäsuotuisa riittämätön; - epäsuotuisa huono; - ei tiedossa Lisäksi on ollut käytössä kehityssuuntaa kuvaava määrite heikkenevä, vakaa, paraneva tai kehitys tuntematon. Tiedot ovat osa EU:n komissiolle toimitettuja raportointiaineistoja. Aineistoissa ovat mukana tiedot lajeista, joiden raporttiin liittyy kartta ja joiden tiedot eivät ole suojattuja. Vuoden 2013 raportoinnin tiedot löytyvät kokonaisuudessaan https://www.eionet.europa.eu/etcs/etc-bd/activities/reporting/article-17/outcomes-2007-2012 Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). V.2019 aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Käyttötarkoitus: Ympäristöhallinnon tehtävien tueksi ja yleiseen käyttöön. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Luontojalintudirektiivi_raportointi2019_Ominaisuustiedot.pdf https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Luontojalintudirektiivi_raportointi2013_Ominaisuustiedot.pdf http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Luontotyypit/Luontodirektiivin_luontotyypit/Luontodirektiivin_luontotyyppiraportit *** Reporting of Habitats Directive, Habitats Member states report the implementation of Habitats Directive (Directive 92/43/EEC) to EU every six years. The report includes evaluation of conservation status of species and habitats. Efficiency of protection measures can be deduced from the report. The data from the 2013 reporting contains both range and distribution of the habitats. The data from the 2019 reporting contains only range of the habitats.

Vektoriaineisto liittyy ympäristöministeriön, Suomen ympäristökeskuksen ja Geologian tutkimuskeskuksen yhteisprojektina toteutettuun arvokkaiden kivikoiden valtakunnalliseen inventointiin, josta on julkaistu loppuraportti (Räisänen ym 2018). Hankkeen tarkoituksena on ollut luoda kattava kuva Suomen erityyppisistä kivikkomuodostumista ja tuottaa niistä yhtenäinen ympäristöperusteinen luokitusaineisto. Kivikot on tässä tutkimuksessa arvotettu niiden geologisten, biologisten ja maisemallisten ominaisuuksien perusteella. Arvotustyö on tehty Ahvenanmaata ja saaristoa lukuun ottamatta koko maasta. Maastohavaintoihin pohjautuvan arvotustyön perusteella katsottiin 472 kivikkoesiintymän olevan valtakunnallisesti arvokkaita. Valtakunnalliset kivikot jakautuvat arvoluokkiin seuraavasti: valtakunnallisesti erittäin arvokkaita (arvoluokka 1) kivikoita 12 kpl, valtakunnallisesti hyvin arvokkaita (arvoluokka 2) 45 kpl, valtakunnallisesti arvokkaita (arvoluokka 3) 144 kpl ja valtakunnallisesti melko arvokkaita (arvoluokka 4) 271 kpl. Valtakunnallisesti arvokkaiden kivikoiden kokonaispinta-ala on 3 687 hehtaaria. Valtakunnallisesti arvokkaita kivikoita esiintyy koko maassa, mutta ne keskittyvät selkeästi Lappiin sekä Keski-Pohjanmaan ja Keski-Suomen maakuntiin. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää maa-ainesoton lupaharkinnan ja maankäytön suunnittelun lisäksi muun muassa ympäristönsuojelussa sekä opetus- ja tutkimustoiminnassa. Tulokset luovat lisäksi pohjaa geologisen ja biologisen monimuotoisuuden arvioimiselle. Selvitys palvelee myös luonnosta kiinnostuneita kansalaisia. Tutkimus ei ole suojeluohjelma eikä sillä ole suoraan lakiin perustuvia oikeudellisia vaikutuksia. Valtakunnallisesti arvokkaat kivikot -raportti on julkaistu Suomen ympäristö-sarjassa sähköisenä versiona ja on ladattavissa osoitteesta HTTP://URN.FI/URN:ISBN:978-952-11-4795-1. Laajan kaksiosaisen raportin toisessa osassa esitellään valtakunnallisesti arvokkaiden kivikoiden yleiskuvaukset ja karttarajaukset. Viite: Räisänen, J., Teeriaho, J., Kananoja, T. ja Rönty, H. 2018. Valtakunnallisesti arvokkaat kivikot, Suomen ympäristö 2/2018. 194 s. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Kattavuus: koko maa, paitsi Ahvenanmaa ja rannikon tietön saaristo. Käyttötarkoitus: Selvitys palvelee ensisijaisesti maa-aineslain mukaista lupaharkintaa ja alueiden käytön suunnittelua. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/ValtakunnallisestiArvokkaatKivikot.pdf (ominaisuustietokenttien selitykset) https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja-meri/luonnon-monimuotoisuus/geologinen-monimuotoisuus/geologisten-muodostumien-valtakunnalliset-inventoinnit

Soidensuojelun täydennysehdotuksen kohteet ovat soidensuojelutyöryhmän (2012-2015) tunnistamia, luonnonarvojensa puolesta valtakunnallisesti arvokkaita ja nykyistä suojelualueverkostoa parhaiten täydentäviä suoalueita. Aineisto sisältää soidensuojelutyöryhmän ehdotuksen mukaiset kohteet. Aineistosta ei poisteta alueita, vaikka niistä, tai niiden osista, perustetaan suojelualueita tai ne suojellaan muulla tavoin. Aineistossa on mukana soidensuojelun täydennysehdotuksen sekä Pohjois-Suomen kahdeksan lisäkohteen toteutetut valtionmaan kohteet koko maasta, jotka on hyväksytty valtioneuvostossa 30.3.2015 ja 14.4.2016 (Metsähallituksen alustava avaava tase). Aineistokokonaisuus koostuu soidensuojelutyöryhmän hyväksymistä kohderajauksista ja kohteiden luontotiedoista, valtionmaiden lakisääteisistä suojelualueista sekä Metsähallituksen pysyvällä päätöksellä suojelluista alueista. Aineisto sisältää seuraavat kokonaisuudet: 1. SoidenSuojTaydEhd: Soidensuojelun täydennysehdotuksen kohderajaukset 2. Suotyypit: Kohteilla maastokartoituksessa paikannetut suotyypit 3. SoidenSuojTaydEhdSuoyhdistymat: Kohteilla havaitut suoyhdistymätyypit -taulu. Yhdistyy SoidenSuojTaydEhd-alueisiin Kohdenro-kentän perusteella. 4. SoidenSuojTaydEhdErityispiirteet: Kohteilla havaitut alueelliset erityispiirteet –taulu. Yhdistyy SoidenSuojTaydEhd-alueisiin Kohdenro-kentän perusteella. 5. SoidenSuojTaydEhd_MH_lakikohteet: Valtioneuvoston 30.3.2015 ja 14.4.2016 (Metsähallituksen alustava avaava tase) hyväksymien, lakisääteisesti suojeltujen soidensuojelun täydennysehdotuksen valtionmaan kohteiden lopulliset kohderajaukset 6. SoidenSuojTaydEhd_MH_OmaPaatos: Valtioneuvoston 30.3.2015 ja 14.4.2016 (Metsähallituksen alustava avaava tase) hyväksymien, Metsähallituksen pysyvällä päätöksellä suojeltujen soidensuojelun täydennysehdotuksen valtionmaan kohteiden lopulliset kohderajaukset. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Käyttötarkoitus: Luonnonsuojelun toteutukseen ja maankäytön suunnittelun sekä metsien käytön suunnittelun tueksi. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/SoidenSuojTaydEhd.pdf (ominaisuustietokenttien selitykset) https://helda.helsinki.fi/handle/10138/158285

Paikkatietoaineisto sisältää ELY-keskusten ehdottamat ja maa- ja metsätalousministeriön 22.12.2024 mennessä nimeämät vesistö- ja meritulvien merkittävät tulvariskialueet sekä ELY-keskusten tunnistamat muut tulvariskialueet. Alueiden rajauksissa on otettu huomioon tulvakartoituksen tarpeet. Merkittävien tulvariskialueiden nimeäminen tapahtuu tulvariskien alustavan arvioinnin perusteella. Arvioinnin tekevät vesistö- ja meritulvien osalta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset). Kunnat arvioivat hulevesistä eli sade- ja sulamisvesistä aiheutuvat tulvariskit taajamissa. Kunnat eivät ole nimenneet merkittäviä hulevesitulvariskialueita. Tulvariskin merkittävyyttä arvioitaessa otettiin huomioon tulvien todennäköisyys sekä niistä mahdollisesti aiheutuvat yleiseltä kannalta katsoen vahingolliset seuraukset. Tulvariskien alustava arviointi tehtiin ja merkittävät tulvariskialueet nimettiin vuonna 2010 voimaan tulleen tulvariskilain mukaisesti. ELY-keskus huolehtii tulvariskilainsäädännön (620/2010, 4 §) mukaan vesistötulvariskien hallintaa palvelevasta suunnittelusta myös muilla kuin merkittävillä tulvariskialueilla. ELY-keskukset ovatkin tunnistaneet myös muita vesistötulvan tulvariskialueita, joilla tulvasta ei kuitenkaan arvioida aiheutuvan yleiseltä kannalta katsoen vahingollisia seurauksia. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Käyttötarkoitus: Tulvariskien hallinnan suunnitteluun Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Tulvariskialueet.pdf http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20100620 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20100659 https://www.vesi.fi/vesitieto/tulvariskialueet https://www.vesi.fi/suomeen-ehdotettu-18-merkittavaa-tulvariskialuetta/ The spatial dataset includes areas of significant fluvial and coastal flood risk proposed by ELY Centres and designated by the Ministry of Agriculture and Forestry by 22 December 2024, as well as other flood risk areas identified by ELY Centres. The delineations of the flood risk areas have been prepared with consideration of the requirements for flood mapping. The designation of significant flood risk areas is based on preliminary flood risk assessments conducted by ELY Centres for fluvial and coastal floods. Municipalities are responsible for evaluating the flood risks caused by pluvial floods (urban floods resulting from heavy rainfall and snowmelt) in urban areas. However, no areas of significant pluvial flood risk have been officially designated by the municipalities. In evaluating the significance of flood risk areas, both the probability of flooding and the potentially significant adverse consequences were considered. The preliminary flood risk assessments and designation of significant flood risk areas were carried out in accordance with the Flood Risk Management Act (620/2010), which came into force in 2010. ELY Centres are also responsible, in accordance with the Flood Risk Management Act (620/2010, Section 4), for planning the management of fluvial flood risks in areas other than significant flood risk areas. For this reason, ELY Centres have also identified other fluvial flood risk areas where significant adverse consequences are not expected from a general perspective. More information: https://www.finlex.fi/fi/laki/kaannokset/2010/en20100620.pdf https://www.finlex.fi/fi/laki/kaannokset/2010/en20100659_20100659.pdf https://www.vesi.fi/en/water-topics/how-are-flood-risks-managed/ https://www.vesi.fi/en/proposal-for-18-major-flood-risk-areas-in-finland/ This Syke’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0). INSPIRE compatible dataset has been published.

Aineisto sisältää tiedot hydrologisista havaintopaikoista, joilla seurataan Suomen vesistöjen hydrologiaa. Seurattavia suureita ovat vedenkorkeus, virtaama, valunta, lumilinjamittaus, jäänpaksuus, pintaveden lämpötila sekä lämpötilaluotaus. Kts. lisätietoja hydrologisen kierron seurannasta http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kartat_ja_tilastot/Hydrologiset_havainnot Hydrologiset havaintopaikat, vedenkorkeus Aineisto sisältää tiedot valtakunnalliseen havaintoverkkoon kuuluvista järvien ja jokien vedenkorkeuden havaintopaikoista Suomessa. Vedenkorkeutta mitataan automaattilaitteilla, ja tuoreita tietoja saadaan useita kertoja päivässä. Vedenkorkeudet ilmoitetaan ympäristöhallinnon hydrologisten havaintojen HYDRO-tietokannassa yleensä havaintopaikan mitta-asteikon nollapisteestä ylöspäin. Joillakin paikoilla käytetään valtakunnallista korkeusjärjestelmää (N2000, N60, N43, NN tai LN). Vedenkorkeuden yksikkö on cm. Vedenkorkeustietoja käytetään Suomen vesivarojen ja ajankohtaisen vesitilanteen kuvaukseen ja arviointiin. Lisäksi niitä käytetään monipuolisesti vesivarojen käytön ja hoidon tukemiseen (mm. vesistöennusteisiin ja säännöstelypäätöksiin), tulvariskien hallintaan sekä vesiensuojeluun ja -tutkimukseen liittyvissä tehtävissä. Ympäristöhallinnon sisäinen käyttö on hyvin laajaa ja monipuolista, ja tietoja käytetään paljon myös ympäristöhallinnon ulkopuolella. Vedenkorkeutta mitataan nykyään noin 700 havaintopaikalla. Havaintopaikat jakautuvat tasaisesti eri puolille Suomea. Hydrologiset havaintopaikat, virtaama Aineisto sisältää tiedot valtakunnalliseen havaintoverkkoon kuuluvista virtaaman havaintopaikoista Suomen joissa. Valtaosalla havaintopaikoista virtaama määritetään purkautumiskäyrän avulla laskennallisesti vedenkorkeushavainnoista. Osalta paikoista tietoja saadaan ulkopuolisilta toimijoilta, esim. vesivoimalaitosten juoksutustiedoista. Itse virtaamat ilmoitetaan ympäristöhallinnon hydrologisten havaintojen HYDRO-tietokannassa yksikössä m3/s. Virtaamatietoja käytetään Suomen vesivarojen ja ajankohtaisen vesitilanteen kuvaukseen ja arviointiin. Lisäksi niitä käytetään monipuolisesti vesivarojen käytön ja hoidon tukemiseen (mm. vesistöennusteisiin ja säännöstelypäätöksiin), tulvariskien hallintaan sekä vesiensuojeluun ja -tutkimukseen liittyvissä tehtävissä. Ympäristöhallinnon sisäinen käyttö on hyvin laajaa ja monipuolista, ja tietoja käytetään paljon myös ympäristöhallinnon ulkopuolella. Virtaamaa seurataan nykyään noin 280 havaintopaikalla, ja aikaisemmin näiden lisäksi on ollut käytössä noin 200 havaintopaikkaa. Havaintopaikat jakautuvat melko tasaisesti eri puolille Suomea. Hydrologiset havaintopaikat, valunta Aineisto sisältää tiedot valunnan havaintopaikoista. Valuntaa seurataan ns. pienillä valuma-alueilla, joiden pinta-ala vaihtelee välillä 0,10–130 km2. Valunta määritetään valuma-alueen purkautumispisteessä olevan padon vedenkorkeusmittausten ja purkautumistietojen sekä valuma-alueen pinta-alan avulla. Vedenkorkeusmittaukset tehdään mittapadoilla nykyään pääosin jatkuvatoimisilla automaattilaitteilla. Itse valuntatiedot ilmoitetaan ympäristöhallinnon hydrologisten havaintojen HYDRO-tietokannassa yksikössä l/s/km2. Valuntatietoja käytetään erityisesti vesiensuojeluun ja -tutkimukseen liittyvissä tehtävissä. Ympäristöhallinnon sisäinen käyttö on laajaa ja monipuolista, ja tietoja käytetään myös ympäristöhallinnon ulkopuolella. Valuntatietoja on kerätty eri puolilta Suomea yhteensä 80 pieneltä valuma-alueelta, joista n. 40:llä mittauksia jatketaan edelleen. Pohjois-Suomessa havaintoverkko on harvin. Hydrologiset havaintopaikat, lumilinjamittaus Aineisto sisältää tiedot Suomen lumilinjoista, joilla mitataan lumen vesiarvoa ja lumikuormaa. Lumen vesiarvo ilmaisee lumessa olevan veden määrän eli sen vesikerroksen paksuuden, joka saataisiin, jos lumikerros sulatettaisiin. Lumikuorma kertoo lumen painon neliömetrin alueella. Lumen vesiarvo määritetään kerran tai kahdesti kuussa ns. lumilinjamittauksilla, joihin kuuluu lumen syvyysmittauksia ja punnituksia. Mittauspäivien välille lumen vesiarvo lasketaan säähavaintoihin perustuvalla mallilla. Itse lumen vesiarvotiedot ilmoitetaan ympäristöhallinnon hydrologisten havaintojen HYDRO-tietokannassa. Lumen vesiarvon yksikkö on tietokannassa mm. Sen lukuarvo vastaa lumikuormaa yksikössä kg/m2. Tietoja lumen vesiarvosta ja lumikuormasta käytetään mm. Suomen ajankohtaisen vesitilanteen kuvaukseen ja arviointiin sekä ympäristötutkimukseen. Yksi tärkeimmistä käyttökohteista on vesistöennusteet, erityisesti keväiset tulvaennusteet. Myös kattojen lumikuormavaroitukset perustuvat lumilinjahavaintoihin. Ympäristöhallinnon sisäinen käyttö on laajaa ja monipuolista, ja tietoja käytetään paljon myös ympäristöhallinnon ulkopuolella. Tietokannassa on lumen vesiarvoja eri puolilta Suomea yhteensä yli 200 lumilinjalta, joista n. 140:llä mittauksia jatketaan edelleen. Lumilinjat jakautuvat melko tasaisesti eri puolille Suomea. Osaa vanhoista lumilinjamittauksista ei ole vielä ehditty tallentaa sähköiseen muotoon, eli historiatiedot tulevat täydentymään jatkossakin. Hydrologiset havaintopaikat, jäänpaksuus Aineisto sisältää tiedot valtakunnalliseen havaintoverkkoon kuuluvista jäänpaksuuden havaintopaikoista Suomessa. Jäänpaksuutta mitataan kolme kertaa kuukaudessa pääasiassa järvillä mutta myös muutamalla joella. Kokonaispaksuuden lisäksi mitataan jään eri kerrosten paksuudet sekä lumen syvyys jään päällä. Mittaustulokset eivät kerro koko järven tilanteesta, koska jäänpaksuus vaihtelee vesialueen eri kohdissa. Yleensä jäänpaksuuden sijaitsevat vähintään 50 metrin päässä rannasta. Ohutjäisissä kapeikoissa ja virtapaikoilla mittauksia ei tehdä. Jäänpaksuustietoja käytetään mm. Suomen ajankohtaisen vesitilanteen kuvaukseen ja arviointiin sekä vesistö- ja ympäristötutkimukseen. Jäänpaksuushavainnot ovat tärkeitä myös kaikille jäällä liikkujille, ja tiedotusvälineet sekä kansalaiset kuuluvatkin tärkeimpiin tiedon käyttäjäryhmiin. Jäänpaksuutta on mitattu eri puolilta Suomea yhteensä noin 150 havaintopaikalla, joista 50 on käytössä edelleen. Lapissa havaintoverkko on harvin. Hydrologiset havaintopaikat, pintaveden lämpötila Aineisto sisältää tiedot valtakunnalliseen havaintoverkkoon kuuluvista veden pintalämpötilan havaintopaikoista Suomen järvillä ja muutamalla joella. Veden lämpötila mitataan päivittäin n. 20 cm:n syvyydestä automaattilaitteella tai manuaalisesti lähellä rantaa kohdassa, jossa vesi pääsee sekoittumaan. Tietoja veden pintalämpötilasta käytetään mm. Suomen ajankohtaisen vesitilanteen kuvaukseen ja arviointiin sekä vesistö- ja ympäristötutkimukseen. Tiedotusvälineet sekä kansalaiset kuuluvat kesäisin tärkeimpiin tiedon käyttäjäryhmiin. Veden pintalämpötilaa on mitattu eri puolilta Suomea yhteensä noin 80 havaintopaikalla, joista 34 on käytössä edelleen. Pohjois-Suomessa havaintoverkko on harvin. Hydrologiset havaintopaikat, lämpötilaluotaus Aineisto sisältää tiedot Suomen järvillä sijaitsevista havaintopaikoista, joilla tehdään ns. lämpötilaluotauksia eli mitataan järven pystysuuntainen lämpötilajakauma. Mittaus tehdään kolme kertaa kuukaudessa järvisyvänteen kohdalla eri syvyyksissä mittanauhan päähän kiinnitetyllä digitaalimittarilla. Vain heikkojen jäiden aikaan mittaukset jäävät tekemättä. Tietoja veden lämpötilaprofiilista käytetään mm. Suomen ajankohtaisen vesitilanteen kuvaukseen ja arviointiin sekä vesistö- ja ympäristötutkimukseen. Lämpötilaluotauksia on tehty eri puolilla Suomea kahdeksalla suurella järvellä 10 havaintopaikalla. Kaikki havaintopaikat ovat käytössä edelleen. Hydrologiset havaintopaikat, haihdunta-asemat Aineisto sisältää tiedot haihdunnan havaintopaikoista Suomessa. Niillä mitataan Class A –astioilla, jotka ovat pinta-alaltaan 1,1 m2 ja joiden vesisyvyys on noin 20 cm. Haihduntahavainnot ilmaisevat, kuinka paljon Class A -astioiden vedenpinnasta haihtuu vettä. Haihduntaa mitataan kesäkaudella yleensä toukokuun alusta syyskuun loppuun tai lokakuun alkupuolelle. Mittauksia tehdään useimmilla havaintopaikoilla päivittäin ja mittaustulokset ilmoitetaan ympäristöhallinnon hydrologisten havaintojen HYDRO-tietokannassa. Tietokannassa on Class A -haihduntahavaintoja eri puolilta Suomea lähes 50 havaintoasemalta, joista n. 10:llä mittauksia jatketaan edelleen. Eteläisin havaintopaikka on nykyään Jyväskylässä, pohjoisin Utsjoella. Tietoja haihdunnasta käytetään mm. Suomen ajankohtaisen vesitilanteen kuvaukseen ja arviointiin sekä ympäristötutkimukseen. Yksi tärkeimmistä käyttökohteista on vesistöennusteet. Myös esimerkiksi varastoaltaita suunnitellessa haihduntatiedot ovat hyödyllisiä. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on tehty INSPIRE-tietotuote. Lisätietoja: http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kartat_ja_tilastot/Hydrologiset_havainnot https://ckan.ymparisto.fi/dataset/hydrologian-ja-vesien-kayton-tietojarjestelma-hydro Hydrological observation sites The data includes hydrological observation sites, which measures the hydrology of Finnish water bodies. Current hydrological observations measure water level, discharge, runoff, water equivalent of snow, thickness of ice cover and surface water temperature. See for more information: https://www.ymparisto.fi/en-US/Maps_and_statistics/Hydrological_observations