From 1 - 10 / 16
  • Categories  

    Field biomass sidestreams GIS data describes the maximum harvestable sidestream potential based on current tillage. Sidestreams has been calculated by crop statistics, cultivation area, solid content and harvest index. Harvest index describes the part of the plant that is utilized as a crop. Rest of the plant is considered sidestream. In many cases the maximum sidestream cannot be necessarily utilized as whole, because of technical and economical constraints for harvest. Part of the sidestream is also wise to plough in to field to maintain its fertility. Field crop data is conducted from Luke's crop production statistics. The crop statistics in ELY centre level is divided into the Biomass Atlas grid weighting by the crop area of that certain plant. Crop area is from IACS-register, used to manage subsidies in agriculture. Farmers report their cultivation plans there every spring. Crop area and amount are from same year, usually previous year.

  • Maatalousmaa vuonna 2020 aineisto kuvaa mahdollisimman kattavasti maankäytöltään maatalouteen kuuluvia alueita vuonna 2020, sisältäen sekä maataloustukia saavat alueet, että tukien ulkopuoliset alueet. Aineisto on koostettu käyttäen Ruokaviraston tuottamia perus- ja kasvulohkoaineistoja sekä Maanmittauslaitoksen tuottamaa maastotietokantaa. Peruslohkoaineisto on komission asetuksen 796/2004 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 20 artiklassa tarkoitettu viljelylohkojen tunnistusjärjestelmä. Järjestelmää käytetään EU:n pinta-alaperusteisen maataloustuen hallinnoinnissa. Aineisto käsittää vuoden 2020 peruslohkojen tilanteen 31.12.2020. Kasvulohkolla tarkoitetaan yhteen peruslohkoon kuuluvaa yhtenäistä aluetta, jossa kasvatat yhtä kasvilajia, useamman kasvilajin seosta tai jota kesannoidaan tai joka on erityiskäytössä. Yhdellä peruslohkolla voi olla yksi tai useampia kasvulohkoja. Kasvulohko voi kuulua vain yhteen peruslohkoon. Kasvulohkojen rajat ja samalla niiden pinta-alat voivat vaihdella peruslohkon sisällä vuosittain. Peltolohkorekisteristä on aineistoon otettu mukaan ne lohkot joihin yhdistyy kasvulohkoista tieto viljellystä kasvista. Aineistosta on tiputettu pois ei-maatalousaluetta olevat lohkot, esimerkiksi metsäiset alueet. Maanmittauslaitoksen Maastotietokanta on koko Suomen kattava maastoa kuvaava aineisto ja se koostuu erilaisista kohderyhmistä. Maastotietokannan Maatalousmaa -aineisto sisältää Maastotietokannan pellot, ja puutarhat. Niityt ovat erillinen kohdeluokka. Mammuttiprojektia varten MTK kohdeluokat Maatalousmaa (pellot ja puutarhat) ja Niitty yhdistettiin yhdeksi aineistoksi. Kohdeluokat on poimittu vuoden 2020 Maastotietokannasta, joka on saatavissa Paituli-palvelusta (poiminta tehty 19.04.2021). Kohdeluokat ja niiden kuvaukset löytyvät: https://www.maanmittauslaitos.fi/sites/maanmittauslaitos.fi/files/attachments/2018/03/Maastotietokohteet_0.pdf Peruslohkoaineistosta ja maastotietokannasta poimitut kohteet on yhdistetty siten, että maatalousmaa muodostetaan ensisijaisesti käyttämällä peruslohkoaineistosta poimittuja peruslohkoja. Tämän joukon ulkopuolelle jäävä maatalousmaa tulee maastotietokannasta. Aineistojen yhdistäminen on kuvattu tarkemmin tuotantokuvauksessa. https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/maatalousmaa2020.pdf https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Metatietokuvaus_peltolohkorekisteri.pdf Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0).

  • Maatalousmaa vuonna 2021 aineisto kuvaa mahdollisimman kattavasti maankäytöltään maatalouteen kuuluvia alueita vuonna 2021, sisältäen sekä maataloustukia saavat alueet, että tukien ulkopuoliset alueet. Aineisto on koostettu käyttäen Ruokaviraston tuottamia perus- ja kasvulohkoaineistoja sekä Maanmittauslaitoksen tuottamaa maastotietokantaa. Peruslohkoaineisto on komission asetuksen 796/2004 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 20 artiklassa tarkoitettu viljelylohkojen tunnistusjärjestelmä. Järjestelmää käytetään EU:n pinta-alaperusteisen maataloustuen hallinnoinnissa. Aineisto käsittää vuoden 2021 peruslohkojen tilanteen 31.12.2021. Kasvulohkolla tarkoitetaan yhteen peruslohkoon kuuluvaa yhtenäistä aluetta, jossa kasvatat yhtä kasvilajia, useamman kasvilajin seosta tai jota kesannoidaan tai joka on erityiskäytössä. Yhdellä peruslohkolla voi olla yksi tai useampia kasvulohkoja. Kasvulohko voi kuulua vain yhteen peruslohkoon. Kasvulohkojen rajat ja samalla niiden pinta-alat voivat vaihdella peruslohkon sisällä vuosittain. Peltolohkorekisteristä on aineistoon otettu mukaan ne lohkot joihin yhdistyy kasvulohkoista tieto viljellystä kasvista. Aineistosta on tiputettu pois ei-maatalousaluetta olevat lohkot, esimerkiksi metsäiset alueet. Maanmittauslaitoksen Maastotietokanta on koko Suomen kattava maastoa kuvaava aineisto ja se koostuu erilaisista kohderyhmistä. Maastotietokannan Maatalousmaa -aineisto sisältää Maastotietokannan pellot, ja puutarhat. Niityt ovat erillinen kohdeluokka. Mammuttiprojektia varten MTK kohdeluokat Maatalousmaa (pellot ja puutarhat) ja Niitty yhdistettiin yhdeksi aineistoksi. Kohdeluokat on poimittu vuoden 2021 Maastotietokannasta. Kohdeluokat ja niiden kuvaukset löytyvät: https://www.maanmittauslaitos.fi/sites/maanmittauslaitos.fi/files/attachments/2018/03/Maastotietokohteet_0.pdf Peruslohkoaineistosta ja maastotietokannasta poimitut kohteet on yhdistetty siten, että maatalousmaa muodostetaan ensisijaisesti käyttämällä peruslohkoaineistosta poimittuja peruslohkoja. Tämän joukon ulkopuolelle jäävä maatalousmaa tulee maastotietokannasta. Aineistojen yhdistäminen on kuvattu tarkemmin tuotantokuvauksessa. https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/maatalousmaa2021.pdf https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Metatietokuvaus_peltolohkorekisteri.pdf Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0).

  • Käytöstä poistunut maatalousmaa 2000-2020 -aineisto sisältää peltolohkorekisterin peltolohkot vuosilta 2000-2020 sekä tiedon viimeisestä tukivuodesta ja viljellystä kasvilajista peltolohkolla. Aineisto kuvaa todennäköisyyttä sille, että tietty peltolohko on maatalouskäytössä vuonna 2020. Aineisto on koostettu käyttäen Ruokaviraston tuottamaa peruslohkoaineistoa. Peruslohkoaineisto on komission asetuksen 796/2004 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 20 artiklassa tarkoitettu viljelylohkojen tunnistusjärjestelmä. Järjestelmää käytetään EU:n pinta-alaperusteisen maataloustuen hallinnoinnissa. Aineisto käsittää vuoden 2020 peruslohkojen tilanteen 31.12.2020. Peltolohkoihin on yhdistetty kaikkien lohkojen kasvitiedot vuosilta 2000-2020. Jokaiselta lohkolta löytyy tieto siitä, minä vuonna kyseinen lohko on viimeksi saanut maataloustukea, ja mitä lohkolla on tuona vuonna viljelty. Peltolohkoille on laskettu lisätietoa muista aineistoista. Tämä tieto kuvaa mahdollista maankäyttöluokan muutosta käytöstä poistuneilla pelloilla. Lisätietoa on laskettu seuraavista aineistoista: Corine land cover 2018 (https://ckan.ymparisto.fi/dataset/corine-maanpeite-2018): CORINE Land Cover 2018 kuvaa koko Suomen maankäyttöä ja maanpeitettä vuonna 2018. Aineisto on tuotettu Sykessä olemassa oleviin paikkatietoaineistoihin sekä satelliittikuvatulkintaan perustuen. Maankäyttöä/maanpeitettä kuvataan aineistossa nelitasoisella hierarkisella luokittelulla. Viisi pääluokkaa (rakennetut alueet; maatalousalueet; metsät sekä avoimet kankaat ja kalliomaat; kosteikot ja avoimet suot sekä vesialueet) jaetaan toisella tasolla yhteensä 15, kolmannella tasolla 31 ja neljännellä tasolla 49 alaluokkaan. Käytöstä poistunut maatalousmaa 2000-2020 -aineiston peltolohkoille on laskettu prosenttiosuudet viidestä pääluokasta. Maastotietokannan pellot, puutarhat ja niityt: Maanmittauslaitoksen Maastotietokanta on koko Suomen kattava maastoa kuvaava aineisto ja se koostuu erilaisista kohderyhmistä. Maastotietokannan Maatalousmaa -aineisto sisältää Maastotietokannan pellot, ja puutarhat. Niityt ovat erillinen kohdeluokka. Käytöstä poistunut maatalousmaa 2000-2020 -aineiston peltolohkoille on laskettu prosenttiosuudet näiden kolmen kohdeluokan yhdistelmästä. Kohdeluokat ja niiden kuvaukset löytyvät: https://www.maanmittauslaitos.fi/sites/maanmittauslaitos.fi/files/attachments/2018/03/Maastotietokohteet_0.pdf Mammutti-aineistot: Mammuttihankkeessa tuotettiin tietoa peltojen lisäksi kosteikoiden ja soiden, metsien ja rakennetun alueen maankäytöstä ja maanpeitteestä. Käytöstä poistunut maatalousmaa 2000-2020 -aineiston peltolohkoille on laskettu prosenttiosuudet kolmesta aineistosta: Yhdistelmäaineisto ennallistetuista soista, Maanpeite 2 m 2022 ja Puustoisen alan maski. Maanpeite 2 m 2022 aineistosta on laskettu seuraavien luokkien yhdistetty prosenttiosuus käytöstä poistuneella maatalousmaalla: päällystetty tie, päällystämätön tie, rakennus ja muu vettä läpäisemätön pinta. Aineistojen metatietokuvaukset löytyvä: Yhdistelmäaineisto ennallistetuista soista: https://ckan.ymparisto.fi/dataset/yhdistelmaaineisto-ennallistetuista-soista Maanpeite 2 m 2022: https://ckan.ymparisto.fi/dataset/maanpeite-2-m-2022-ja-jatkojaloste-kasvillisuuden-korkeudella Puustoisen alan maski on yhdistelmäaineisto metsäkeskuksen Metsämaskista ja Puustomaskista: https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/document/tietotuotekuvaus_metsamaski.pdf & https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/document/tietotuotekuvaus-puustomaski.pdf Laserkeilausaineistot: Lopulliseen tietotuotteeseen laserkeilausaineistoista laskettiin peltolohkoille ominaisuustiedoiksi kasvillisuuden latvuspeittoa ja korkeutta kuvaavat muuttujat. Nämä laskettiin Sykessä Mika Heikkisen toimesta tuotetuista 8m pikselin rasteriaineistoista laskemalla peltolohkoille latvuspeiton ja kasvillisuuden korkeuden keskiarvo ja maksimi, sekä keilausvuosi. Tämä tehtiin käyttäen sekä vanhaa, vuosina 2008-2019, tehtyjä keilauksia (pistetiheys 0.5p/m2, kattaa koko Suomen) sekä uutta, vuonna 2020 aloitettua laserkeilauskampanjaa (pistetiheys 5p/m2, ei kata tällä hetkellä koko Suomea). Latvuspeiton keskiarvo ja maksimi laskettiin aineistoista "Latvuspeitto, laserkeilattu (8m)" sekä "Latvuspeitto, Laserkeilausaineisto5p (8m) (FEO)", kasvillisuuden korkeuden maksimi aineistoista "Kasvillisuuden korkeus - highest, laserkeilattu (8m)" sekä "Kasvillisuuden korkeus - highest, Laserkeilausaineisto5p (8m) (FEO)" ja kasvillisuuden korkeuden keskiarvo aineistoista "Kasvillisuuden korkeus - average, laserkeilattu (8m)" sekä "Kasvillisuuden korkeus - average, Laserkeilausaineisto5p (8m) (FEO)". Aineistojen metatiedot löytyvät sivuilta "Kasvillisuuden rakenteellisuuden aineistot" https://ckan.ymparisto.fi/dataset/kasvillisuuden-rakenteellisuuden-aineistot-feo sekä "Puuston rakenteellisuusaineiston tietoseloste" http://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Kasvillisuuden_rakenteellisuuden_aineistot.pdf. Ennen keskiarvon ja maksimin laskentaa NoData-arvot muutettiin nolliksi. Peltolohkoja bufferoitiin sisäänpäin 5 m jotta aineistojen sijaintivirheiden ja lohkon ulkopuolella olevan kasvillisuuden vaikutus saataisiin minimoitua. Mikäli peltolohkolle ei ole määritetty keilausvuotta, niin kyseiselle lohkolle ei ole ominaisuustietoja laserkeilauksesta. Tämä voi johtua siitä että lohko on kovin pieni tai kapea jolloin se on bufferoinnin myötä "kadonnut", tai uuden keilauskampanjan osalta keilausta ei ole vielä suoritettu alueella. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Kaytosta_poistunut_maatalousmaa_2000_2020.pdf Agricultural land no longer in use 2000-2020 -dataset contains the field plots of the LPIS system from years 2000-2020 as well as information on the last year the plot was subsidized, and the plant cultivated on the field that year. The data describes the probability of the field plot being in use in year 2020. The dataset is compiled from the LPIS data produced by the Finnish Foor authority. The LPIS data is the land parcel identification system defined in the Commission regulation 769/2004 and in the 20th article of the Council regulation N:o 1782/2003. The system is used in the management of the area based farming subsidies of EU. The data for production of the Agricultural land no longer in use 2000-2020 -dataset was extracted on 31st of December 2020. The information on the cultivated plant in years 2000-2020 was added to all field plots. For each plot, information is provided on the last year the plot was subsidized and the plant cultivated on the field that year. Additional attributes have been calculated to the field plots from other land use datasets. This information describes the possible land use change on the fields that are no longer in use. Attributes have been calculated form the following datasets: Corine Land Cover 2018 (https://ckan.ymparisto.fi/dataset/corine-maanpeite-2018): CORINE Land Cover 2018 describes the land use and land cover in Finland in 2018. The data has been produced in Syke based on existing GIS-data and satellite data interpretations. Land use/land cover is described by a 4 level hierarchical classification. Five main classes (artificial surfaces, agricultural areas, forests and semi-natural areas, wetland and water bodies) are divided on the 2nd level to 15 sub-classes, on 3rs level to 31 sub-classes and on 4th level to 49 sub-classes. For the agricultural land no longer in use 2000-2020 -dataset, land use shares in each field plot have been calculated from the five main classes. The fields, gardens and meadows of the Topographic database: The Topographic Database of the National Land Survey of Finland covers whole Finland and comprises of different elements. The agricultural elements of the Topographic database include fields and gardens. The database also includes meadows. For the Agricultural land no longer in use 2000-2020 -dataset, land use shares in each field plot have been calculated from these three elements (fields, gardens, meadows) combined. The elements and their descriptions can be found at: https://www.maanmittauslaitos.fi/sites/maanmittauslaitos.fi/files/attachments/2018/03/Maastotietokohteet_0.pdf. Mammutti data: In the Mammutti-project, datasets were produced on the land use and land cover of marshes and wetlands, forests and built-up areas. For the Agricultural land no longer in use 2000-2020 -dataset, land use shares in each field plot were calculated form 3 of these Mammutti datasets: Combination data on restored marshes (Yhdistelmäaineisto ennallistetuista soista), Landcover 2m 2022 (Maanpeite 2 m 2022) and the Wooded area mask (Puustoisen alan maski). From the Lancover 2m 2022 data, the share was calculated from a combination of three classes: paved road, unpaved road and buildings and other impervious surface. The metadata descriptions of these Mammutti datasets can be found at: Combination data on restored marshes: https://ckan.ymparisto.fi/dataset/yhdistelmaaineisto-ennallistetuista-soista Landcover 2m 2022: https://ckan.ymparisto.fi/dataset/maanpeite-2-m-2022-ja-jatkojaloste-kasvillisuuden-korkeudella. Wooded area mask is a combination of Forest mask and Wood mask of the Forest Centre: https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/document/tietotuotekuvaus_metsamaski.pdf & https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/document/tietotuotekuvaus-puustomaski.pdf Laser scanning data: The field plots were given attributes of vegetation canopy cover and height from laser scanning data. These were calculated at Syke from 8m pixel raster data produced by Mika Heikkinen. Each field plot was given an average and a maximum value of canopy cover and vegetation height as well as information on the scanning date (year). Source data was from an older scanning (2008-2019) with point density of 0.5p/m2, that covers the whole of Finland and a newer scanning (started in 2020) with point density of 5p/m2, that doesn’t yet cover the whole country. The average and maximum canopy cover were calculated form datasets "Canopy cover, laser scanned (8m)” (Latvuspeitto, laserkeilattu (8m)) and “Canopy cover, laser scanned (8m) (FEO)” (Latvuspeitto, Laserkeilausaineisto5p (8m) (FEO). The vegetation height maximum was calculated from datasets “Vegetation height – highest, laser scanned (8m)" (Kasvillisuuden korkeus - highest, laserkeilattu (8m)) and "Vegetation height – highest, laser scanned 5p (8m) (FEO)” (Kasvillisuuden korkeus - highest, Laserkeilausaineisto5p (8m) (FEO). The vegetation height average was calculated form datasets “Vegetation height – average, laserscanned (8m)” (Kasvillisuuden korkeus - average, laserkeilattu (8m)) and “Vegetation height – average, lasescanned 5p (8m) (FEO)” (Kasvillisuuden korkeus - average, Laserkeilausaineisto5p (8m) (FEO)). The metadata for these source datasets can be found at: https://ckan.ymparisto.fi/dataset/kasvillisuuden-rakenteellisuuden-aineistot-feo and http://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Kasvillisuuden_rakenteellisuuden_aineistot.pdf. Before calculating the average and the maximum, NoData values were changed to zero. The field plots were buffeted inwards 5m so that the effects of spatial bias and vegetation outside the plots could be minimized. If a field plot was not assigned a scanning year, it doesn’t have attributes from laser scanning data. This can be due to its small size or slim shape which has caused it to disappear in the inward buffering or the new scanning campaign hasn’t been executed on its location yet. The dataset is a part of Syke’s open access data (CC BY 4.0)