The Baltic Sea Impact Index is an assessment component that describes the potential cumulative burden on the environment in different parts of the Baltic Sea. The BSII is based on georeferenced datasets of human activities (36 datasets), pressures (18 datasets) and ecosystem components (36 datasets), and on sensitivity estimates of ecosystem components (so-called sensitivity scores) that combine the pressure and ecosystem component layers, created in <a href="http://www.helcom.fi/helcom-at-work/projects/holas-ii" target="_blank">HOLAS II</a> project. Cumulative impacts are calculated for each assessment unit (1 km2 grid cells) by summing all pressures occurring in the unit for each ecosystem component. Highest impacts are found from the cells where both are abundant, but high impacts can be caused also by a single pressure if there are diverse and sensitive habitats in the grid cell. All data sets and methodologies used in the index calculations are approved by all HELCOM Contracting Parties in review and acceptance processes. This data set covers the time period 2011-2016. Please scroll down to "Lineage" and visit <a href="http://stateofthebalticsea.helcom.fi/cumulative-impacts/" target="_blank">State of the Baltic Sea website</a> for more info.

Aineisto sisältää kunnallisvaalien tulokset Varsinais-Suomessa vuodelta 2008. Aineisto on tuotettu Lounaispaikassa Tilastokeskuksen tietojen pohjalta.

Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämä Maasto- ja vesiliikenteen rajoitusalueet -paikkatietokanta-aineistosta irrotettu vesiliikenteen nopeusrajoituksia kuvaava aineisto km/h ja solmua/h. Vesinopeus-paikkatietokannassa on pääasiassa vesiliikenteen rajoituspäätöksiä, joissa on asetettu vesikulkuneuvoille nopeusrajoitus. Tietokannasta on alue- ja viivatasot. Vesiliike-paikkatietokannassa on pääasiassa vesiliikenteen rajoituspäätöksiä, joissa on rajoitettu jonkin tietyn alustyypin käyttöä (yleensä vesiskootterin), annettu moottorin tehorajoitus tai kielletty aallokon aiheuttaminen, ankkurointi tai jokin muu toiminta. Tietokannasta on alue- ja viivatasot. Molemmissa vesiliikenteen rajoitustietokannoissa voi olla sekä nopeusrajoituksia että muunlaisia rajoituksia. Aineisto on saatavilla SYKE:n OIVA-palvelusta tarkempine metatietoineen.

Kartta kuvaa sinisimpukan (Mytilus trossulus) esiintymistodennäköisyyttä Ormskärin ympäristössä Korppoossa (mitä tummempi sävy, sitä suurempi todennäköisyys).

Opaskartta on yleiskartta, jonka ylläpitomittakaava on 1:20 000. Kartan alue kattaa koko Seinäjoen kantakaupungin sekä haja-asutusalueet. Kartta sisältää mm. seuraavat tiedot: nimistö, kadut, tie- ja rautatieyhteydet, julkiset rakennukset, kerrostaloalueet, pientaloalueet, teollisuusalueet, viheralueet, metsä- ja peltoalueet sekä kunnan rajat. Lisäksi kartassa on esitetty kaupunginosien ja osa-alueiden nimet. Aineistoa päivitetään jatkuvasti sekä vektori- että rasterimuodossa.

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen toimialueella kartoitettiin perinnemaisemia vuosina 1992-1997 osana valtakunnallista perinnemaisemainventointia. Inventoinnissa kohteet luokiteltiin käyttöhistorian, hoitotilanteen ja kasvillisuuden perusteella valtakunnallisesti (V), maakunnallisesti (M) tai paikallisesti (P) arvokkaiksi. Inventoinnit tehtiin maakuntakohtaisesti. Löydetyt alueet ovat yleensä varsin pienialaisia, keskimääräinen pinta-ala on 5,7 ha. Perinnemaisemien paikkatietoaineisto on Lounais-Suomen ympäristökeskuksen tuottama alueellinen aineisto, joka on yhteistyötahojen käytettävissä pyydettäessä. Varsinais-Suomen perinnemaisemat - Egentliga Finlands vårdbiotober ja Satakunnan perinnemaisemat- raporteissa kuvataan mm. niitty- ja karjatalouden kehitystä. Lisäksi ne sisältävät aluekuvaukset kaikista arvokkaista perinnemaisemista hoitosuosituksineen.

Opaskartta on yleistetty karttatuote, jonka ylläpitomittakaava on 1:10000. Opaskartta-aineisto kattaa koko Äänekosken kaupungin taajama alueet. Kartta sisältää mm. seuraavia tietoja: nimistö, kadut, rautatieyhteydet, julkiset rakennukset, teollisuusalueet. Lisäksi kartassa on esitetty kaupunginosien nimet. Aineistoa päivitetään jatkuvasti.

Kalmbergin kartat valmistettiin kihlakunnankarttoja täydentämään Krimin sodan johdosta. Kartat valmistettiin mittakaavaan 1:100 000 ja ne painettiin kivipainatuksena vuonna 1856. Alkuperäisiä paperikarttoja säilytetään Kansallisarkistossa.

Pienveneiden veteenlaskupaikkoja Saaristomerellä ja lounaisrannikolla.

Museoviraston tuottama rakennusperintöaineisto sisältää Asetuksella 480/85, Kirkkolailla (1054/1993), Lailla ortodoksisesta kirkosta (985/2006) sekä ns. Rautatiesopimuksella (1998) suojellut kohteet ja niihin kuuluvat rakennukset. Kirkkolailla ja Lailla ortodokisesta kirkosta suojelluista kohteista mukana ovat vain ennen vuotta 1917 rakennetut kirkkorakennukset, eivät mahdolliset muut rakennukset kuten tapulit tai hautakappelit. Aineistosta on luotu erilaisia tietotuotteita. Museoviraston internetsivuilta ladattavissa "Suunnittelijan" tai Inspire-aineistoissa ei ole mukana kohteita, jotka on suojeltu lailla rakennusperinnön suojelemisesta (tai vanhalla rakennussuojelulailla), koska ko. suojelutietojen ylläpito kuuluu ympäristöhallinnolle. Nämä kohteet on kuitenkin mukana aineistosta tehdyssä wms-rajapinnassa (ja mm. Paikkatietoikkunassa). Aineisto ei sisällä kaavoissa suojeltuja rakennuksia tai alueita. Kirkkolailla suojelluista kirkoista vastaava organisaatio on Kirkkohallitus. Lailla ortodoksisesta kirkosta suojelluista kirkoista vastaava organisaatio on Kirkollishallitus. Rakennukset on paikannettu pistemäisinä, mahdolliset suojelualueet polygoneina. Aineistoista on laadittu kolme eri laajuista tietotuotetta (Inspire, suunnittelijan aineisto ja tutkijan aineisto).