Tekoälyn avulla tuotettu pääkaupunkiseudun kattava vettä läpäisemätöntä maanpintaa kuvaava paikkatietoaineisto. Aineisto pohjautuu ortoilmakuvien ja pistepilvien tulkintaan konvoluutioneuroverkkoihin perustuvalla menetelmällä. Tulkinnan lähtöaineistona on ollut Maanmittauslaitoksen ortokuvat (50 cm) ja pistepilvet (5p/m2) vuodelta 2020. Aineisto on saatavilla Geotiff-muotoisina 1 km * 1 km kokoisina rastereina ETRS-TM35 -koordinaatistossa. Rastereiden pikselikoko on 20 cm ja niiden pikseliarvot kuvaavat todennäköisyyttä vettä läpäisemättömälle maanpinnalle (asfaltti/betoni/kiveykset/rakennukset). Rastereissa pikseliarvot vaihtelevat välillä 0-254. Todennäköisyyden prosentteina voi muodostaa jakamalla pikseliarvon 254:llä ja kertomalla luvulla 100. Käytännössä pikselit, joissa arvo on 127 tai yli, ovat mallinnuksen mukaan vettä läpäisemätöntä maanpintaa. Vettä läpäisemättömän pinnan kartoituksen on tuottanut Scalgo ApS osana LaserVesi-hanketta, jossa pääkaupunkiseutu toimi pilottialueena valtakunnalliselle vastaavalle aineistolle. HSY:lle on tuotettu vastaavalla menetelmällä kartoitus paljaan maan (hiekka/sora) esiintymisestä pääkaupunkiseudulla. Molemmat aineistot on tuotettu toisistaan erillisinä tuotteina ja omilla malleilla painotuksineen. Tämän vuoksi tuloksissa on nähtävissä alueita, joissa sekä vettä läpäisemättömän pinnan että paljaan maan todennäköisyys on yli 50 %. Lyhyt menetelmäkuvaus vettä läpäisemättömän pinnan kartoituksesta (englanniksi): https://avoidatastr.blob.core.windows.net/avoindata/AvoinData/9_Kartat/Maanpeiterasterit/LaserVesi%20Documentation.pdf Karttapalvelussa ja rajapinnassa esillä oleva vektorimuotoinen aineisto on muokattu visualisointia varten siten, että: • vain mallinnuksen mukaiset vettä läpäisemättömän pinnan kohteet ovat aineistossa mukana • kohteiden ulkorajausta on yleistetty • aineisto on jaettu karttatiilien mukaisesti, mikä aiheuttaa keinotekoisia epäjatkuvuuksia kohteiden välillä. Analyyseja varten suosittelemme käyttämään alkuperäistä rasteriaineistoa, joka on saatavilla pyytämällä HSY:ltä. Mikäli haluat vain osan alueesta, voit määritellä pyynnössä haluamasi karttalehdet (karttalehti-indeksiruudukko löytyy HSY:n avoimen datan karttapalvelusta ko. tason yhteydestä). Rasterien karttalehtijako vastaa Maanmittauslaitoksen pistepilvien (2020) karttalehtijakoa. Aineistopyynnöt: avoindata@hsy.fi.

Aineistossa on Helsingin kattojen lämpösäteily 30 cm pikseleissä. Helsinki kuvattiin lämpökameralla lentokoneesta maaliskuussa 2015. Aineisto on valmistunut Decumanus-hankkeessa, ja sen on tuottanut belgialainen paikkatietopalveluihin erikoistunut yritys Eurosense. Katon lämpösäteilyyn vaikuttavat mm. katon muoto, materiaali ja alapuolisen huoneen lämpötila, jotka tulee ottaa huomioon tulosten tulkinnassa. Aineistoon kuuluu tulkinta-avain, jota käyttäen katon ominaisuuksien perusteella voi selvittää, mitä oman katon värit tarkoittavat lämmöneristyksen laadun kannalta.

Pääkaupunkiseudun sekä Kirkkonummen ja Keravan kattava väriortoilmakuvamosaiikki 20 cm/pix maastoresoluutiolla. Hanke on toteutettu yhteishankintana. Hankintavastaavana toimi Helsingin seudun ympäristöpalvelut –kuntayhtymä. Alue on kuvattu elokuussa 2019. Saatavilla on sekä normaaliväri (RGB) että väri-infra (CIR) -kuvamosaiikki.

Pääkaupunkiseudun sekä Kirkkonummen, Nurmijärven ja Keravan kattava väriortoilmakuvamosaiikki 20 cm/pix maastoresoluutiolla. Hanke on toteutettu yhteishankintana. Hankintavastaavana toimi Helsingin seudun ympäristöpalvelut –kuntayhtymä. Alue on kuvattu kesäkuussa 2017.

Pääkaupunkiseudun, sekä Kirkkonummen, Keravan ja Sipoon kattava väriortokuva-mosaiikki 20 cm/pix maastoresoluutiolla. Hanke on toteutettu yhteishankintana. Hankintavastaavana toimi Helsingin seudun ympäristöpalvelut –kuntayhtymä. Kuvat on tuotettu kesällä 2015.

Tekoälyn avulla tuotettu pääkaupunkiseudun kattava paikkatietoaineisto, jossa on tunnistettu paljas maa eli sellaiset vettä läpäisevät hiekka- ja sorakohteet, joissa ei ole kasvillisuutta. Aineisto pohjautuu ortoilmakuvien ja pistepilvien tulkintaan konvoluutioneuroverkkoihin perustuvalla menetelmällä. Tulkinnan lähtöaineistona on ollut Maanmittauslaitoksen ortokuvat (50 cm) ja pistepilvet (5p/m2) vuodelta 2020. Aineisto on saatavilla Geotiff-muotoisina 1 km * 1 km kokoisina rastereina ETRS-TM35 -koordinaatistossa. Rastereiden pikselikoko on 20 cm, ja niiden pikseliarvot kuvaavat todennäköisyyttä paljaalle maanpinnalle (hiekka/sora). Rastereissa pikseliarvot vaihtelevat välillä 0-254. Todennäköisyyden prosentteina voi muodostaa jakamalla pikseliarvon 254:llä ja kertomalla luvulla 100. Käytännössä pikselit, joissa arvo on 127 tai yli, ovat mallinnuksen mukaan paljasta maanpintaa. Paljaan maan kartoituksen on tuottanut Scalgo ApS. Vastaavalla menetelmällä on tuotettu vettä läpäisemättömän pinnan kartoitus osana LaserVesi-hanketta, jossa pääkaupunkiseutu on pilottialueena valtakunnalliselle vastaavalle aineistolle. Molemmat aineistot on tuotettu toisistaan erillisinä tuotteina ja omilla malleilla painotuksineen. Tämän vuoksi tuloksissa on nähtävissä alueita, joissa sekä vettä läpäisemättömän pinnan että paljaan maan todennäköisyys on yli 50 %. Lyhyt menetelmäkuvaus paljaan maan kartoituksesta (englanniksi): https://avoidatastr.blob.core.windows.net/avoindata/AvoinData/9_Kartat/Maanpeiterasterit/Bare%20land%20documentation%20HSY.pdf Karttapalvelussa ja rajapinnassa esillä oleva vektorimuotoinen aineisto on muokattu visualisointia varten siten, että: • vain mallinnuksen mukaiset paljaan maan kohteet ovat aineistossa mukana • kohteiden ulkorajausta on yleistetty • aineisto on jaettu karttatiilien mukaisesti, mikä aiheuttaa keinotekoisia epäjatkuvuuksia kohteiden välillä. Analyyseja varten suosittelemme käyttämään alkuperäistä rasteriaineistoa, joka on saatavilla pyytämällä HSY:ltä. Mikäli haluat vain osan alueesta, voit määritellä pyynnössä haluamasi karttalehdet (karttalehti-indeksiruudukko löytyy HSY:n karttapalvelusta ko. tason yhteydestä). Rasterien karttalehtijako vastaa Maanmittauslaitoksen pistepilvien (2020) karttalehtijakoa. Aineistopyynnöt: avoindata@hsy.fi.