Tämän aineiston tarkemmat metodikuvaukset löytyvät artikkeleista (Holmberg et al. 2023, Junttila et al. 2023). Tässä on kuvattu aineistoa ja sen valmistelua. Tarkoituksena on ollut tuottaa alueellista tietoa maanpeitteen merkityksestä kasvihuonekaasupäästöihin Suomessa. Lähtöaineisto ja metodit rajoittavat tarkkuutta, mutta aineisto soveltuu paikallisten, esimerkiksi maakuntatason ilmiöiden tarkasteluun. Aineisto edustaa lyhyttä ajanjaksoa. Maanpeiteaineisto perustuu rekisteritietoihin ja kaukokartoitusaineistoon vuosilta 2015-2020, lukuun ottamatta maaperäaineistoa, jokia ja järviä. Aineisto on rasterimuotoista ja tallennettu GeoTiff-formaatissa, joka on yhteensopiva useimpien paikkatieto-ohjelmistojen kanssa. Greenhouse gas net emission intensities by land cover category in Finland The methods related to the data published herein are described in detail in the associated publications (Holmberg et al. 2023, Junttila et al. 2023). This file describes the datasets and the data preparation steps. The aim of this data publication is to provide regional assessments of the role of land cover in greenhouse gas emissions in Finland. The results in the publications are reported for the large administrative divisions, the NUTS 3 regions of mainland Finland (Statistics Finland 2023a). While limited by the accuracy of the methods and source data involved, these data can also be used for more local assessments, e.g., at the scale of municipalities. The data represent a temporal snapshot of land cover. Except for the soil maps, rivers and lakes, all land cover data are from the period 2015-2020 and are based on registry data or remote sensing. Data format. The data are distributed as GeoTiff raster files, which can be read using most GIS-software.

FIN Järvien vesikasvillisuusvyöhykettä kuvaava aineisto 1971 suomalaisesta järvivesimuodostumasta. Aineisto on polygonivektorimuodossa, jossa yksittäisen järven vesikasvivyöhyke esitetään moniosaisena polygonina. Vesikasvillisuusvyöhyke koostuu ilmakuvilta erottuvasta vedenpinnan yläpuolisesta (ilmaversoinen ja kelluslehtinen) ja aivan vedenpinnan tasolle yltävästä uposlehtisestä kasvillisuudesta. Vesikasvillisuusvyöhykkeen ja järven 0–3 metrin syvyysvyöhykkeen perusteella järville on laskettu kasvittumisaste-niminen tunnusluku, jota käytetään järvien ekologisen tilan arvioinnissa kuvaamaan rehevöitymisen aiheuttamaa kasvillisuuden runsastumista. Vesikasvillisuusvyöhyke on analysoitu Picterra-yrityksen koneoppimismalleilla Maanmittauslaitoksen hallinnoimista väri-infra- eli vääräväriortokuvista vuosilta 2012-2023. Vyöhykkeen analysointi on rajattu 1.7.–10.9. otettuihin ortokuviin. Lisäksi analysointi on rajattu seuraaviin vesienhoidon suunnittelun 3. suunnittelukaudella määritettyihin järvityyppeihin: • Pienet humusjärvet • Keskikokoiset humusjärvet • Runsashumuksiset järvet • Matalat humusjärvet • Matalat runsashumuksiset järvet Aineisto sisältää 698 järvivesimuodostumalta ilmakuvatulkinnan useammalta vuodelta. Havaittu kasvittumisaste on laskettu niille 977 järvivesimuodostumalle, joilta oli saatavissa tieto 0–3 metrin syvyysvyöhykkeestä. Aineistoon on jätetty järviä ilman syvyysaineistoa ja siten kasvittumisasteen laskentaa siinä tarkoituksessa, jotta aineistoa voidaan tarvittaessa hyödyntää muuhunkin kuin kasvittumisaste-muuttujaan perustuvaan tila-arviointiin. Aineistolle on tehty silmämääräinen tarkastus virheellisten havaintojen poistamiseksi. Aineisto voi silti sisältää väärintulkintoja. Kasvittumisasteen luontaisen vaihtelun mallintamisesta saadut tunnusluvut, kuten odotetut kasvittumisasteet ja kasvittumisasteeseen perustuva ekologinen tilaluokka, ovat ympäristöhallinnon asiantuntijoiden katseltavissa Pisara-järjestelmässä. Käyttötarkoitus: Ympäristöhallinnon tehtävien tueksi vesien tilan arviointiin. Järvien ekologisen tilan arviointia tekevät asiantuntijat käyttävät paikkatietoaineistoa ilmakuvatulkinnan laadun arvioimiseen yksittäisellä järvellä. Asiasanat: kaukokartoitus, ilmakuvat, vesikasvillisuus, seuranta, ekologinen tila Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Jarvien_vesikasvillisuusvyohykkeet.pdf https://vesi.fi/aineistopankki/koneoppimispohjaiseen-ilmakuvatulkintaan-perustuva-jarvien-vesikasvillisuuden-tilanarviointi/ ENG This data describes lake macrophyte zone on 1971 Finnish lake waterbodies. The spatial features are represented as multi-part polygons. The attributes are in Finnish. The zone represents emergent and floating-leaved vegetation plus submerged vegetation just above the surface of water. Together with lake bathymetric data, the percentage of vegetated littoral (PVL) was calculated. The PVL is applied in ecological status assessment. Lake macrophyte zone was detected from color-infrared aerial orthophotos administered by the National Land Survey of Finland. The detections were performed with the help of a custom machine learning model trained using Picterra. The detections were applied to orthophotos in 2012-2013 which were filmed between 1st of July and 10th of September. The detections were limited to humic and humic-rich lake waterbodies. There are detections from multiple years for 698 lake waterbodies. Observed PVL were calculated on 977 lake waterbodies which have bathymetric data to identify the 0 to 3 meters deep littoral zone. To potentially utilize the data for more than just the PVL-based approach, the data also have detections on waterbodies without bathymetric data and therefore observed PVL. A visual inspection of the data has been performed to remove erroneous detections. The data may still contain misinterpretations. Purpose of use: Support of environmental administration in ecological status assessment. More information: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Jarvien_vesikasvillisuusvyohykkeet.pdf https://vesi.fi/aineistopankki/koneoppimispohjaiseen-ilmakuvatulkintaan-perustuva-jarvien-vesikasvillisuuden-tilanarviointi/

Kasviatlaksen eli Suomen putkilokasvien levinneisyyskartaston perustana on Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvimuseon ylläpitämä Kastikka-kasvistotietokanta. Kasvistotietokannan luominen aloitettiin jo 1960-luvun puolivälissä, ja toukokuuhun 2011 mennessä siihen oli tallennettu noin 5,6 miljoonaa kasvihavaintoa. Ne ovat peräisin suomalaisten kasvimuseoiden kokoelmanäytteistä, julkaisemattomista maastomuistiinpanoista sekä kasvitieteellisistä ja muista maamme putkilokasvien levinneisyystietoa sisältävistä julkaisuista. Ensimmäinen versio kartastosta julkaistiin levykkeillä jaettuna digitaalisena kopiona vuonna 1993 ja toinen versio vuonna 1995. Luonnontieteellinen keskusmuseo on julkaissut vuoden 2021 kasviatlaksen tuloksista kootun tietotuotteen myös WFS- ja WMS-rajapintapalveluna. INSPIRE-tietotuotteessa kasviatlakseen kootut havaintotiedot on yleistetty kasvien levinneisyyttä esittäviksi karttatasoiksi. Lajikohtaisiin levinneisyyskarttoihin on laskettu mukaan ne Yhtenäiskoordinaatiston 10 km * 10 km ruudut, joissa kyseistä kasvia on havaittu esiintyvän. Kasvien levinneisyyskartat jaetaan yhtenä aineistokokonaisuutena. Erillisiä kasvikohtaisia WMS-karttatasoja voidaan julkaista pyydettäessä. Aiempien vuosien levinneisyyskartat ovat saatavilla selainkäyttöisenä palveluna suoraan kasvimuseon Kastikka-tietokannasta. Tarkemmat tiedot: http://www.luomus.fi/kasviatlas/

Taso on luotu asemakaavan viherkertoimen käyttöä varten. Luontoarvoihin liittyviä aineistoja on suodatettu ja koottu omiksi tasoikseen, jolloin ne ovat helpommin tulkittavissa viherkerroinkriteereitä tarkasteltaessa. Taso sisältää seuraavat aineistot tai suodatetut osat niistä: Arvokkaat lajihavainnot, pisteet ja alueet: - uhanalaiset lajit (uhanalaisuusstatus joko CR – Äärimmäisen uhanalaiset, EN – Erittäin uhanalaiset tai VU – Vaarantuneet), sisältäen erityisesti suojeltavat ja kiireellisesti suojeltavat lajit - EU:n luontodirektiivin IV liitteen lajit - EU:n luontodirektiivin II liitteen lajit - EU:n lintudirektiivin I liitteen lajit - Rauhoitetut hyönteiset. putkilokasvit ja nisäkkäät Lahokaviosammalhavainnot Lahokaviosammalen ydinalueet Elinympäristöt (tummaverkkoperhonen ja viitasammakko) Arvokkaat lepakkoalueet Liito-oravalle soveltuvat elinympäristöt Lisätietoja aineistoista saa kunkin aineiston erillisistä metatiedoista. Aineisto sisältää harvinaisten ja uhanalaisten lajien sensitiivistä esiintymistietoa, jonka käsittelyssä ja esittämisessä tulee huolehtia, ettei näiden lajien suojelu vaarannu. KATTAVUUS Kattaa kunnan alueen niiltä alueilta ja niiden lajien osalta, mistä on tehty selvityksiä ja saatu havaintoja tai aluerajauksia. PÄIVITYS Päivitetään, kun uusia havaintoja tulee tai saadaan uutta selvitystietoa. YLLÄPITOSOVELLUS Aineisto on tallennettu PostgreSQL-tietokantaan ja ylläpidetään QGIS-ympäristössä. KOORDINAATISTOJÄRJESTELMÄ Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä GEOMETRIA Piste- ja aluemaista tietoa SAATAVUUS Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS2-rajapinnoilta. JULKISUUS Tarkoitettu kaupungin sisäiseen käyttöön rajatuille yksiköille. Huomioitavaa, että sisältää salassa pidettäviä lajihavaintoja. YHTEYSHLÖ Ympäristönsuojeluyksikkö (ymparistonsuojelu@tampere.fi)

Alueita, joilla lumi viipyi muuta ympäristöä pidempään tunnistettiin Sentinel 2 -satelliittikuvilta käyttäen Google Earth Engine Sentinel 2 satelliittikuva-arkistoa vuosilta 2018-2021. Kuvia verrattiin vaiheittain kahden viikon välein eri alueilta. Pikseli on tulkittu lumenviipymäksi, jos vuosien 2018-2020 satelliittikuvissa pikselin keskiarvo ylittää tietyn raja-arvon Normalized Difference Snow Index:ssä (NDSI). Aineisto on 10x10 m rasteri. Lisätietoja Ylä-Lapin kaukokartoitushankkeen loppuraportissa https://julkaisut.metsa.fi/julkaisu/yla-lapin-luonnon-kaukokartoitus-projektin-loppuraportti-osa-1-aineistot-ja-menetelmat/ Aineistoja on käytetty Ylä-Lapin biotooppitiedon päivitykseen. Aineistoja voi käyttää erilaissa selvityksissä ja ympäristöhallinnon tehtävien tukena. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0) --- Northern Lapland: Snowbeds is produced by combining of satellite-based remote sensing and field observations. The data is a 10 x10 m raster. The dataset will be available in the next Habitats Directive reporting and in the assessment of threatened habitats as well as in other surveys, assessments and studies, and they can be used in the implementation of the EU Biodiversity Strategy. More information: https://www.metsa.fi/en/project/remote-sensing-northern-lapland/ This SYKE’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0)

Aineisto kuvaa putkilokasvien esiintymistodennäköisyyttä Ormskärin ympäristössä Korppoossa.

KUVAUS Aineistossa on erilaisissa selvityksissä havaittuja alueita, jotka luontoasiantuntija on luokitellut kyseiselle lajille tai lajiryhmälle sopivaksi elinympäristöksi. Lajia ei siis välttämättä ole havaittu alueella. Tällä hetkellä aineistossa on rajauksia tummaverkkoperhosen ja muiden hyönteisten sekä viitasammakon elinympäristöistä. Lisäksi aineisto sisältää taimenen elinympäristörajauksia perustuen tietoihin mätirasiaistutuksista. HUOM! Aineisto sisältää harvinaisten ja uhanalaisten lajien sensitiivistä esiintymistietoa, jonka käsittelyssä ja esittämisessä tulee huolehtia, ettei näiden lajien suojelu vaarannu. KATTAVUUS Tampere niiltä osin, kun on tehty luontoselvityksiä, joissa on tuotettu elinympäristötietoa. PÄIVITYS Päivitetään, kun uutta tietoa saadaan. YLLÄPITOSOVELLUS Aineisto on tallennettu PostgreSQL-tietokantaan ja ylläpidetään QGIS-ympäristössä. KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA Aluemainen SAATAVUUS Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS-rajapinnoilta, JULKISUUS Rajattu kaupungin sisäiseen viranomaiskäyttöön, sisältää sensitiivistä lajitietoa. VASTUUTAHO Ympäristönsuojeluyksikkö (ymparistonsuojelu@tampere.fi) Kentät lajikoodi Lajin koodinumero eliölajikirjastossa. suomi Lajin suomenkielinen nimi. Tieto haetaan eliölajikirjastosta. tiet_nimi Lajin tieteellinen nimi. Tieto haetaan eliölajikirjastosta. onsalainen T = true tai F = false. Jos true, lajin esiintymistieto on sensitiivistä eli ei saa esittää esim. julkaisuissa tarkalla tasolla. Tieto haetaan eliölajikirjastosta. elinym_sov Elinympäristön soveltuvuus, voi saada seuraavat vaihtoehdot: - Kulkuyhteys. Lajin todennäköinen kulkureitti elinympäristöjen välillä. - Soveltuva. Lajille soveltuva elinympäristö, mutta ei havaintoja lajin esiintymisestä. - Nykyinen. Todettu elinympäristö eli alueella havaintoja lajin esiintymisestä. - Heikentynyt. Heikentynyt elinympäristö. Ei havaintoja lajin esiintymisestä. vuosiluku Selvityksen vuosiluku. kuvaus Alueen kuvaus, mukaan lukien sen erityispiirteet. huomautus Muita havaintoja alueesta. arvioija Havainnon tekijän nimi ja yritys. tietolahde Selvityksen nimi. selvitys_id Raportin ID-numero vanhentunut True, jos kohteesta on tullut päivittynyttä tietoa uudella geometrialla, muuten false/tyhjä. tuhoutunut True, jos alue on tuhoutunut esim. rakentamisen seurauksena, muuten false/tyhjä.

KUVAUS Tampereen kaupungin alueella olevia tiedettyjä arvokkaita kasvialueita, aineisto on muodostettu pääasiallisesti luontokohdekartoituksen yhteydessä, v. 2003 asiantuntijoiden arvion mukaan (julkaisu Tampereen arvokkaat luontokohteet 2003). Lajihavainnot merkitään Lajihavainnot-tietokantaan, tämä tiedosto ei siis sisällä kaikkia huomioitavia lajihavaintoja. Lisätiedot ymparistonsuojelu@tampere.fi KATTAVUUS; PÄIVITYS; LUOTETTAVUUS Kattaa koko kaupungin, mutta vain niiltä osin mistä selvityksiä on tehty. Ei ole säännöllistä päivitystä. Päivitetään mikäli uusia arvokkaita alueita määritellään. Aluerajaukset ovat ohjeellisia. YLLÄPITOSOVELLUS; KOORDINAATISTOJÄRJESTELMÄ; GEOMETRIA; SAATAVUUS; JULKISUUS Laadittu MapInfossa. Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. Aluemuotoista tietoa. Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS2-rajapinnoilta, aineisto on tallennettu Oracle-tietokantaan. Taulukkotieto sisältää salassa pidettäviä lajeja, kuviot voi julkaista ilman taulukkoa. POIKKILEIKKAUS tallennettu 2012 alkaen. YHTEYSHLÖ Ympäristönsuojeluyksikkö (ymparistonsuojelu@tampere.fi) KENTÄT ARVOKKUUS Arvoperusteena olevien, alueelta havaittujen lajien lajikoodit. MUU ARVOPERUSTE Alueen muut arvot; lehto, puronvarsi, lintujärvi tms. ERITYISPIIRTEET Alueen yksittäisiä havaintoja; siirtolohkare, iso puu tms. UHKATEKIJAT Alueen säilyttämista/säilymistä uhkaavat tekijät, valuma-alue, rakentaminen, maankäyttö tms. SELVITYSTARVE Tämän kentän täyttäminen lopetetaan, koska merkintätapa on epäyhtenäinen ja voi johtaa harhaan. Selvitystarve on aina tarkistettava YSU:sta. YHTEYSHLO Yhteyshenkilön nimi. TIETOLAHDE Julkaisu tai taho, josta tieto peräisin. Esim. Tampereen arvokkaat luontokohteet 2003. Merkitään selvityksen DONNA:n ID-nro. HAVAINTOPVM Merkitse muodossa pp.kk.vvvv HUOMAUTUS Lisätietoja, alueen nimi tms. ESIINTYMAN_ARVO_MUUTTUNUT Jos kohteessa on tapahtunut muutoksia (esim. alue rakennettu tms.) kohdetta/tietoja ei poisteta vaan merkitään kohteen tietoihin että se on muuttunut, tuhoutunut, tms.

Suomi ulottuu pohjois-etelä suunnassa läpi boreaalisen havumetsävyöhykkeen. Se jaetaan neljään alavyöhykkeeseen, joiden rajat määräytyvät lämpöilmastosta aiheutuvien kasvillisuuserojen perusteella. Alavyöhykkeet jaetaan edelleen lähinnä ilmaston mereisyydestä ja mantereisuudesta johtuvien kasvillisuuserojen määräämiin lohkoihin. Aineisto pohjautuu YM:n muistiosta nro 3/1994 Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden kuvaaminen digitoituun aineistoon, jota on muutettu uhanalaisuusarviointien tarpeisiin kuvaruutudigitointina eri tausta-aineistoja käyttäen. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Käyttötarkoitus: Aineistoa käytetään taustakarttojen tuottamiseen ja karkeisiin analyyseihin. Finland extends through the boreal coniferous forest zone. It is divided into sub-zones and blocks determined by vegetation differences due to the maritime and continental climate. The dataset is based on the Ministry of the Environment's Memorandum No. 3/1994. It has been modified for the needs of assessment of threatened habitat types in Finland. The material is used for background maps and overall analyzes. This Syke’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0). INSPIRE compatible dataset has been published.

Aineisto sisältää monimuotoisuuden kannalta merkittäviä tulvametsien ja metsäluhtien mallinnettuja esiintymiä. Potentiaalisia kohteita mallinnettiin vesistötulvavaarakarttojen lisäksi myös uuden valuma-aluetasoisen tulvakartan kattamilta alueilta. Aineistossa esitetään potentiaalisen kohteen esiintymisen todennäkösyysindeksi ja tietoja tulvan syvyydestä, maanpeitteestä ja maankäytöstä. Aineisto on vektorimuotoinen ja sen luokitus on erillisessä dokumentissa https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Potut2023_luokat.pdf. Tulvametsille ja metsäluhdille tyypilliset kohteet haetaan puuston, kasvupaikan, maankäytön perusteella. Tulkinta perustuu paikkatieto- ja kaukokartoitusaineistojen prosessointiin ja yhdistämiseen. Aluksi asiantuntijoiden tekemän ns. päätöspuun avulla rajataan tulva-alueilta ne alueet, jotka ovat potentiaalisia tulvametsiä tai metsäluhtia. Koneoppimisalgoritmin, jossa hyödynnetään myös kaukokartoitusaineistoja, avulla puolestaan priorisoidaan edellä rajatut alueet tulvametsien tai metsäluhtien esiintymisen todennäköisyyden perusteella. Kohteita voidaan ottaa huomioon suojeluohjelmissa, arvokkaiden elinympäristöjen luonnonhoidossa ja suunniteltaessa vesitaloutta. Tulvaiset alueet ja niiden ennallistaminen tarjoavat parhaimmillaan useita hyötyjä, kuten tulvahuippujen tasaaminen, ravinteiden pidättäminen ja luonnon monimuotoisuuden lisääminen. Aineistoa kannattaa tarkastella myös muiden tulva-aineistojen kanssa esimerkiksi vesisyvyyden suhteen. Lisätietoja Tiima-hanke https://www.syke.fi/hankkeet/tiima Loppuraportti https://www.syke.fi/download/noname/%7B154EF89D-D213-4A1E-B638-2E971A39775B%7D/181907 Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0).