Tämän aineiston tarkemmat metodikuvaukset löytyvät artikkeleista (Holmberg et al. 2023, Junttila et al. 2023). Tässä on kuvattu aineistoa ja sen valmistelua. Tarkoituksena on ollut tuottaa alueellista tietoa maanpeitteen merkityksestä kasvihuonekaasupäästöihin Suomessa. Lähtöaineisto ja metodit rajoittavat tarkkuutta, mutta aineisto soveltuu paikallisten, esimerkiksi maakuntatason ilmiöiden tarkasteluun. Aineisto edustaa lyhyttä ajanjaksoa. Maanpeiteaineisto perustuu rekisteritietoihin ja kaukokartoitusaineistoon vuosilta 2015-2020, lukuun ottamatta maaperäaineistoa, jokia ja järviä. Aineisto on rasterimuotoista ja tallennettu GeoTiff-formaatissa, joka on yhteensopiva useimpien paikkatieto-ohjelmistojen kanssa. Greenhouse gas net emission intensities by land cover category in Finland The methods related to the data published herein are described in detail in the associated publications (Holmberg et al. 2023, Junttila et al. 2023). This file describes the datasets and the data preparation steps. The aim of this data publication is to provide regional assessments of the role of land cover in greenhouse gas emissions in Finland. The results in the publications are reported for the large administrative divisions, the NUTS 3 regions of mainland Finland (Statistics Finland 2023a). While limited by the accuracy of the methods and source data involved, these data can also be used for more local assessments, e.g., at the scale of municipalities. The data represent a temporal snapshot of land cover. Except for the soil maps, rivers and lakes, all land cover data are from the period 2015-2020 and are based on registry data or remote sensing. Data format. The data are distributed as GeoTiff raster files, which can be read using most GIS-software.

FIN Järvien vesikasvillisuusvyöhykettä kuvaava aineisto 1971 suomalaisesta järvivesimuodostumasta. Aineisto on polygonivektorimuodossa, jossa yksittäisen järven vesikasvivyöhyke esitetään moniosaisena polygonina. Vesikasvillisuusvyöhyke koostuu ilmakuvilta erottuvasta vedenpinnan yläpuolisesta (ilmaversoinen ja kelluslehtinen) ja aivan vedenpinnan tasolle yltävästä uposlehtisestä kasvillisuudesta. Vesikasvillisuusvyöhykkeen ja järven 0–3 metrin syvyysvyöhykkeen perusteella järville on laskettu kasvittumisaste-niminen tunnusluku, jota käytetään järvien ekologisen tilan arvioinnissa kuvaamaan rehevöitymisen aiheuttamaa kasvillisuuden runsastumista. Vesikasvillisuusvyöhyke on analysoitu Picterra-yrityksen koneoppimismalleilla Maanmittauslaitoksen hallinnoimista väri-infra- eli vääräväriortokuvista vuosilta 2012-2023. Vyöhykkeen analysointi on rajattu 1.7.–10.9. otettuihin ortokuviin. Lisäksi analysointi on rajattu seuraaviin vesienhoidon suunnittelun 3. suunnittelukaudella määritettyihin järvityyppeihin: • Pienet humusjärvet • Keskikokoiset humusjärvet • Runsashumuksiset järvet • Matalat humusjärvet • Matalat runsashumuksiset järvet Aineisto sisältää 698 järvivesimuodostumalta ilmakuvatulkinnan useammalta vuodelta. Havaittu kasvittumisaste on laskettu niille 977 järvivesimuodostumalle, joilta oli saatavissa tieto 0–3 metrin syvyysvyöhykkeestä. Aineistoon on jätetty järviä ilman syvyysaineistoa ja siten kasvittumisasteen laskentaa siinä tarkoituksessa, jotta aineistoa voidaan tarvittaessa hyödyntää muuhunkin kuin kasvittumisaste-muuttujaan perustuvaan tila-arviointiin. Aineistolle on tehty silmämääräinen tarkastus virheellisten havaintojen poistamiseksi. Aineisto voi silti sisältää väärintulkintoja. Kasvittumisasteen luontaisen vaihtelun mallintamisesta saadut tunnusluvut, kuten odotetut kasvittumisasteet ja kasvittumisasteeseen perustuva ekologinen tilaluokka, ovat ympäristöhallinnon asiantuntijoiden katseltavissa Pisara-järjestelmässä. Käyttötarkoitus: Ympäristöhallinnon tehtävien tueksi vesien tilan arviointiin. Järvien ekologisen tilan arviointia tekevät asiantuntijat käyttävät paikkatietoaineistoa ilmakuvatulkinnan laadun arvioimiseen yksittäisellä järvellä. Asiasanat: kaukokartoitus, ilmakuvat, vesikasvillisuus, seuranta, ekologinen tila Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Jarvien_vesikasvillisuusvyohykkeet.pdf https://vesi.fi/aineistopankki/koneoppimispohjaiseen-ilmakuvatulkintaan-perustuva-jarvien-vesikasvillisuuden-tilanarviointi/ ENG This data describes lake macrophyte zone on 1971 Finnish lake waterbodies. The spatial features are represented as multi-part polygons. The attributes are in Finnish. The zone represents emergent and floating-leaved vegetation plus submerged vegetation just above the surface of water. Together with lake bathymetric data, the percentage of vegetated littoral (PVL) was calculated. The PVL is applied in ecological status assessment. Lake macrophyte zone was detected from color-infrared aerial orthophotos administered by the National Land Survey of Finland. The detections were performed with the help of a custom machine learning model trained using Picterra. The detections were applied to orthophotos in 2012-2013 which were filmed between 1st of July and 10th of September. The detections were limited to humic and humic-rich lake waterbodies. There are detections from multiple years for 698 lake waterbodies. Observed PVL were calculated on 977 lake waterbodies which have bathymetric data to identify the 0 to 3 meters deep littoral zone. To potentially utilize the data for more than just the PVL-based approach, the data also have detections on waterbodies without bathymetric data and therefore observed PVL. A visual inspection of the data has been performed to remove erroneous detections. The data may still contain misinterpretations. Purpose of use: Support of environmental administration in ecological status assessment. More information: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Jarvien_vesikasvillisuusvyohykkeet.pdf https://vesi.fi/aineistopankki/koneoppimispohjaiseen-ilmakuvatulkintaan-perustuva-jarvien-vesikasvillisuuden-tilanarviointi/

KUVAUS Kaupungin alueella tiedossa olevat, huomionarvoisien eliölajien pesimiseen sopivat luonnonkolot, pöntöt ja risupesät. Kohteet jaettu kolmeen luokkaan: 1)Luonnonkolo, 2)Pönttö, 3)Risupesä. Pistekohteita. Pesintähavainnot: Jos lajihavainto on tehty pesältä, merkitään havainto sekä Lajihavainnot-aineistoon, että Luonnonkolot, pöntöt ja risupesät-aineistoon. Jos pesä on tyhjä, se merkitään vain Luonnonkolot, pöntöt ja risupesät-aineistoon. Lisätiedot ymparistonsuojelu@tampere.fi KATTAVUUS; PÄIVITYS; LUOTETTAVUUS Kattaa vain selvitetyt alueet, ei koko kaupungin aluetta. Päivitetään kun uusia havaintoja tulee tietoon. YLLÄPITOSOVELLUS; KOORDINAATISTOJÄRJESTELMÄ; GEOMETRIA; SAATAVUUS; JULKISUUS Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. Pistemuotoista tietoa. Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS2-rajapinnoilta, aineisto on tallennettu PostgreSQL-tietokantaan. Salainen aineisto, sisältää salassa pidettäviä pesähavaintoja. YHTEYSHLÖ Ympäristönsuojeluyksikkö (ymparistonsuojelu@tampere.fi) POIKKILEIKKAUS Tallennettu 2012 alkaen. Kentät TYYPPI (tyyppi) Kohteen tyyppi voi saada kolme eri arvoa: luonnonkolo, pönttö tai risupesä. LAJI (laji) Lajinimi, jonka on havaittu pesivän kohteessa. NIMELLISLAJI (nim_laji) Lajinimi, jolle pesä/pönttö on tarkoitettu, mikäli tiedossa. HAVAINNON TEKIJÄ (hav_tekija) Havainnon tekijä. HAVAINTOPAIVAMAARA (havaintopv) pp.kk.vvvv. Mikäli samasta kohteesta tulee päivitystietoja, siirretään vanhan havainnon pvm Lisätiedot-kenttään. SELVITYSTARVE (selv_tarve) Tämän kentän täyttäminen lopetetaan, koska merkintätapa on epäyhtenäinen ja voi johtaa harhaan. Selvitystarve on aina tarkistettava YSU:sta. LISATIEDOT (lisatiedot) Muita lisätietoja, esim. aiemmat havainnot kohteelta. MUUTOKSET (muutos) Jos kohteessa on tapahtunut muutoksia (esim. puu kaatunut.) kohdetta/tietoja ei poisteta vaan kirjataan tähän havaitut muutokset. MUUTOKSEN_VUOSILUKU (muutos_vl) Vuosiluku, jolloin edellisen kentän muutos on havaittu. Merkitään 0000, jos vuosi ei tiedossa.

Kartta kuvaa sinisimpukan (Mytilus trossulus) esiintymistodennäköisyyttä Ormskärin ympäristössä Korppoossa (mitä tummempi sävy, sitä suurempi todennäköisyys).

Kaakkois-Suomen sekä Turun ja Naantalin merialueella dominoivina esiintyvät pohjaeläinlajit sekä likaantumista indikoivien lajien yksilöntiheydet. Aineisto on laadittu Ympäristöhallinnon Hertta-tietokannasta yhdistämällä vuosien 2006-2009 pohjaeläintiedot.

KUVAUS Aineisto kuvaa alueet, joilla Tampereen kaupunki on antanut luvan talkoilla itsenäisesti haitallista vieraslajia jättipalsamia. Eli et tarvitse erillistä lupaa kaupungilta, kun kitket tai niität karttaan merkityllä alueella jättipalsamia, täytät vain linkin takana olevan talkooilmoituslomakkeen. Älä käy torjumassa paikoissa (esim. tiealueilla), joissa se ei ole turvallista. Linkki talkooilmoituslomakkeeseen: https://kysely.tampere.fi/jattipalsami_soolotalkoot (Soolotalkoot päättyneet tältä vuodelta, linkki ei toiminnassa. Jos sinulla on talkoisiin liittyvää tietoa/kysyttävää, ota yhteyttä: ymparistonsuojelu@tampere.fi) Jättipalsamin torjuntaohje soolotalkoissa: -Torju vain, jos olet varma, että kyseessä on haitallinen vieraslaji jättipalsami. Älä sekoita kasvia kotoperäiseen lehtopalsamiin. -Mikäli havaitset lintujen pesintää, älä mene alueelle kitkemään. -Jättipalsamit kitketään käsin maasta juurineen. Jätä kasvi kompostoitumaan kitkentäpaikalle, murskaa varret juurten yläpuolelta tallomalla tai taittamalla käsissä, riippuen kasvin koosta. Tee pieniä kasoja, älä kuljeta kitkentäjätettä. Laajat esiintymät voi niittää. -Torjuntatoimet tulee toistaa muutaman kerran kasvukaudessa. -Aloita torjunta ennen kukintaa ja siementen kypsymistä. Tärkeintä on estää uusien siementen syntyminen. -Mikäli sinkoilevia siemeniä on jo muodostunut älä koske kasveihin, koska vaarana on, että siemenet leviävät vaatteiden ja jalkineiden mukana uusille alueille. Lisätietoja: Lajintunnistukseen vinkkejä ja havaintojen ilmoitus: https://vieraslajit.fi Tampereen kaupungin vieraslajisivut: https://tampere.fi/vieraslajit Tampereen yleinen opas vieraslajitalkoisiin: https://www.tampere.fi/sites/default/files/2024-06/vieraslajitalkoilijan_opas.pdf Yhteystiedot: Tampereen kaupungin ympäristönsuojelu, ymparistonsuojelu@tampere.fi KATTAVUUS Tampereen kaupungin alue PÄIVITYS Ei päivitystä. Uusia soolotalkooalueita luodaan tarpeen mukaan vuosittain. YLLÄPITOSOVELLUS Aineisto on tallennettu PostgreSQL-tietokantaan ja ylläpidetään QGIS-ympäristössä. KOORDINAATISTOJÄRJESTELMÄ Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA Aluemainen SAATAVUUS Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS2-rajapinnoilta, JULKISUUS, TIETOSUOJA Julkinen aineisto. VASTUUTAHO Ympäristönsuojeluyksikkö (ymparistonsuojelu@tampere.fi) KENTÄT fid Alueiden juokseva numerointi

Aineisto sisältää luontotyyppitietoa Espoon alueelta niiltä osin, kun selvityksiä on tehty. Kartoituksissa rajatut alueet pyritään luokittelemaan Suomen ympäristökeskuksen ja Ympäristöministeriön julkaisun Suomen luontotyyppien uhanalaisuus 2018: Luontotyyppien punainen kirja mukaisesti. Verkkopalvelun osoite: https://luontotyyppienuhanalaisuus.ymparisto.fi/lutu. Luontoarvojen sekä luonnontilaisuuden ja edustavuuden arvioinnista on erillinen ohje: https://www.espoo.fi/fi/luonnonsuojelun-toimenpiteet-2021-2030#kriteerist-luontoarvojen-luokitteluun-espoossa-53065. Lisää tietoa Espoon luontopaikkatietojen sisällöstä: https://www.espoo.fi/fi/espoon-luontotietoaineistot#paikkatietojen-toimittaminen-luontoselvitysten-yhteydess-61377. KATTAVUUS Kattaa vain selvitetyt alueet, ei koko kaupungin aluetta. PÄIVITYS Päivitetään, kun uusia kartoituksia tehdään. YLLÄPITOSOVELLUS Aineisto on tallennettu PostgreSQL-tietokantaan ja ylläpidetään QGIS-ympäristössä ja Espoon luontotietojärjestelmässä. KOORDINAATISTOJÄRJESTELMÄ Aineisto tallennetaan ETRS-GK25 (EPSG:3879) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA Aluemainen SAATAVUUS Aineisto on saatavilla Espoon WFS-rajapinnalta, https://kartat.espoo.fi/avoindata/#WFS. Tason nimi on GIS:Luontotyyppikuviot selvityksistä. Kentät vuosi = Vuosiluku, jolloin selvitys on tehty ja kuvio rajattu. havaitsija = Inventoinnin tekijän yrityksen virallinen nimi. nimi = Kohteen nimi. Kenttä täytetään, jos se on järkevää ja kohteella on nimi. paaryhma = Luontotyypin pääryhmä, joka on joku seuraavista: Lehdot [’0’], Kangasmetsät [’1’], Muu [’10’], Metsien erikoistyypit [’2’], Suot [’3’], Kalliometsät/kalliot [’4’], Itämeri [’5’], Rannikko [’6’], Sisävedet ja rannat [’7’], Perinnebiotoopit [’8’], Uusympäristö [’9’]. luontotyyppi = Kartoittajan ilmoittama luontotyypin nimi. uhanalaisuusluokka = Uhanalaisen luontotyypin uhanalaisuusluokka. Jos kohteen luontotyypin uhanalaisuutta ei ole arvioitu, sarakkeeseen valitaan ”Arviomatta jätetyt (NE)”. Viimeisin uhanalaisarvio ja Etelä-Suomen uhanalaisuusluokat. Lisätietoa: https://luontotyyppienuhanalaisuus.ymparisto.fi/lutu/#/. edustavuus = Arvioitu erillisen ohjeen mukaisesti asteikolla 1–5: Erinomainen (1), Hyvä (2), Kohtalainen (3), Heikko (4), Muu (5). kuvaus = Sanallinen kuvaus kohteesta ja sen piirteistä. lisatieto = Lisätietoa kohteesta. Muut kuvion luontotyypit, jos kuvio on muodostettu useammasta luontotyypistä, jotka rakenteellisesti muodostavat yhtenäisen kuvion ja jonka vallitseva luontotyyppi on merkitty luontotyyppi-sarakkeeseen. ominaislajit = Kyseistä luontotyyppikuviota indikoivat kenttäkerroksen ominaislajit. uhanalaiset_lajit = Havaitut tai aiemmin tiedossa olleet havainnot huomionarvoisista lajeista. lahopuusto = Kartoittajan arvio kuvion lahopuustoisuudesta. Arvioidaan metsäisten luontotyyppien osalta asteikolla: Runsaasti - Kohtalaisesti - Vähän - Ei lahopuuta. lumo_luokka = Kohteen luokittelu Espoon luontoarvojen kriteeristön perusteella, mikäli se on kohteen kannalta asianmukaista ja toimivaa. Jos kohdetta ei voida luokitella Lumo-luokkiin 1–4, laitetaan arvoksi 0. Arvioitu erillisen ohjeen mukaisesti asteikolla 0–4: 0 (Ei voida / Ei lumo-luokitella), 1 (Ehdoton), 2 (Tiukka), 3 (Huomioitava), 4 (Joustava). pinta_ala = Kuvion pinta-ala hehtaareissa. viite = Luontoselvityksen nimi, jossa kuvio on kartoitettu ja rajattu. selvitys_id = Luontoselvityksen tunniste Espoon luontotietojärjestelmässä.

Kasviatlaksen eli Suomen putkilokasvien levinneisyyskartaston perustana on Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvimuseon ylläpitämä Kastikka-kasvistotietokanta. Kasvistotietokannan luominen aloitettiin jo 1960-luvun puolivälissä, ja toukokuuhun 2011 mennessä siihen oli tallennettu noin 5,6 miljoonaa kasvihavaintoa. Ne ovat peräisin suomalaisten kasvimuseoiden kokoelmanäytteistä, julkaisemattomista maastomuistiinpanoista sekä kasvitieteellisistä ja muista maamme putkilokasvien levinneisyystietoa sisältävistä julkaisuista. Ensimmäinen versio kartastosta julkaistiin levykkeillä jaettuna digitaalisena kopiona vuonna 1993 ja toinen versio vuonna 1995. Luonnontieteellinen keskusmuseo on julkaissut vuoden 2021 kasviatlaksen tuloksista kootun tietotuotteen myös WFS- ja WMS-rajapintapalveluna. INSPIRE-tietotuotteessa kasviatlakseen kootut havaintotiedot on yleistetty kasvien levinneisyyttä esittäviksi karttatasoiksi. Lajikohtaisiin levinneisyyskarttoihin on laskettu mukaan ne Yhtenäiskoordinaatiston 10 km * 10 km ruudut, joissa kyseistä kasvia on havaittu esiintyvän. Kasvien levinneisyyskartat jaetaan yhtenä aineistokokonaisuutena. Erillisiä kasvikohtaisia WMS-karttatasoja voidaan julkaista pyydettäessä. Aiempien vuosien levinneisyyskartat ovat saatavilla selainkäyttöisenä palveluna suoraan kasvimuseon Kastikka-tietokannasta. Tarkemmat tiedot: http://www.luomus.fi/kasviatlas/

This dataset shows locations where underwater data was collected by NANNUT project during August-Sebtember 2010 and 2011 in Archipelago Sea, Kotka and Raseborg. Data was collected by diving. The dataset contains information on the occurrence of communities based on the percent coverage of plants and mussels. The communities analysed are based on the following species or groups: vascular plants, stoneworths, seagrass, bladderwrack, red algae, blue mussels/zebra mussels and mixtures of the above. Class "Other communities" does not include any of the above mentioned communities. They may harbour other communities (eg. filamentous algae or benthic fauna ) but lack or have small cover (< 10 %) of perennial vegetation. The pies show the distribution of communities on each dive transect.

Aineisto sisältää siian kutualueet Saaristomerellä vuodelta 2003 pistetietona. Lisäksi erikseen on määritelty myös siian entiset kutualueet. Kutualueiden alkuperäinen sijaintitieto on määritelty merikartalta.