Aineisto sisältää Ilmatieteen laitoksen tuottaman tuoreimman HARMONIE-AROME säämallilla tuotetun sääennustedatan painepinnoille. Aineisto kattaa vakiopainepinnoilla (1000, 925, 850, 700, 500, 300 hPa tasot) olevia ilmakehäsuureita mm. lämpötila, suhteellinen kosteus, tuulen suunta/nopeus/vaakakomponentit ja geopotentiaalikorkeus. HARMONIE-AROME säämallia ajetaan neljä kertaa vuorokaudessa (00, 06, 12 ja 18 UTC), joissa jokaisessa ennustepituus on 66 tuntia. HARMONIE-AROME on ns. rajoitetun alueen malli, jonka laskenta-alue kattaa Skandinavian alueen, Norjan meren ja Baltian alueen. Mallissa käytetty vaakasuuntainen hilaväli on 2.5 km. Mallin laskennassa käyttämä koordinaatisto on Lambertin projektiossa.

Typpidioksidin vuosikeskiarvot ja ilmanlaadun mittauspisteet (pysyvät mittausasemat, siirrettävät mittausasemat ja passiivikeräimet) sekä niissä mitattu typpidioksidin (NO2) vuosikeskiarvopitoisuus µg/m3. Typpidioksidin vuosikeskiarvot -karttatasolla on ilmanlaadun pysyvät mittausasemat, siirrettävät mittausasemat ja passiivikeräimet sekä niissä mitattu kyseisen vuoden typpidioksidin (NO2) vuosikeskiarvopitoisuus µg/m3. Uudet paikat ja mittaustulokset tuodaan kartalle vuosittain. Aineisto on paikkatietomuotoista avointa dataa (shp, myös WMS-rajapintana). Se on saatavilla osoitteesta www.hsy.fi/avoindata sekä karttapalvelusta: https://kartta.hsy.fi Typpidioksidin vuosikeskiarvot -tason ominaisuustiedot karttapalvelussa: Tyyppi = Mittaustyyppi Vuosi = Mittausvuosi Mittauspaikan sijainti = Mittauspaikan sijainti Osoite = Mittauspaikan osoite Ympäristö = Mittausympäristö Lisätiedot = Lisätietoja mittauspaikasta NO2_vuosikeskiarvo = NO2 vuosikeskiarvo, µg/m3 Tuulettuvuus = Tuulettuvuus Lähin liikennemäärä = Lähin liikennemäärä Muu liikennemäärä = Muu liikennemäärä Typpidioksidin vuosikeskiarvot -tason ominaisuustiedot ladattaessa taso karttapalvelun kautta (shp-tiedosto): Tyyppi = Mittaustyyppi Vuosi = Mittausvuosi Mittauspai = Mittauspaikan sijainti Osoite = Mittauspaikan osoite Ympäristö = Mittausympäristö Lisätiedot = Lisätietoja mittauspaikasta NO2_vuosik = NO2 vuosikeskiarvo, µg/m3 Tuulettuvu = Tuulettuvuus Lähin liik = Lähin liikennemäärä Muu liiken = Muu liikennemäärä

Aineisto sisältää Ilmatieteen laitoksen lämpötilan ja sademäärän 30-vuotiskeskiarvot kalenterikuukausittain

Sääluotaus (lämpötila, kosteus, paine, tuulen suunta ja nopeus) maanpinnalta noin 25 km korkeuteen.

Aineisto on rasterikarttataso, joka on tuotettu lineaarisella regressiomallilla. "Predicted air temperature" -aineiston regressiomalli on kalibroitu Turun alueella, ja siirretty Oulun alueelle. Mallinnetun lämpötilan (Oulun_keskilampotila…) sisältävän aineiston regressiomalli on kalibroitu Turun alueella siten, että selitettävänä muuttujana on ollut TURCLIM-havaintoverkoston (https://sites.utu.fi/turclim/) mittaama ilman lämpötila. Selittävinä muuttujina ovat toimineet vesialueisiin, suhteelliseen korkeuteen ja kaupunkimaiseen maankäyttöön liittyvät muuttujat, joista osa on Avoindata.fi -alustalla omina aineistoinaan. Kunkin tilanteen mallintamisessa on käytetty ao. tilanteeseen sopivinta selittävän muuttujan vyöhykekokoa, joka on määritelty muuttujakohtaisesti korrelaatioanalyysin ja subjektiivisen, aihepiiriin liittyvän teoriataustaan pohjautuvan harkinnan perusteella. Lämpötila-aineiston resoluutio on 100 m ja se kattaa maa-alueet. Aineisto on katsottavissa Lounaistiedon karttapalvelusta https://karttapalvelu.lounaistieto.fi/

Säähavaintojen ilmastolliset vertailuarvot 30-vuotisjaksoilla 1971-2000, 1981-2010 ja 1991 - 2020 sisältää tilastotietoja Ilmatieteen laitoksen säähavaintoasemien ilmanpaineesta, ilman lämpötilasta, suhteellisesta kosteudesta, sademäärästä, lumensyvyydestä, tuulesta, auringonpaisteesta ja kokonaissäteilystä kyseisinä jaksoina.

Aineisto sisältää Liikenneviraston tiesääjärjestelmän tuottamia tietoja tiestöllä vallitsevasta kelistä ja säästä. Teiden varsilla on lähes 500 keliä ja säätä havainnoivaa tiesääasemaa. Eniten asemia on rannikkoseudulla ja eteläisessä Suomessa. Tiesääasemilta saadaan tietoja 10-15 min välein erilaisilta tienpinta-antureilta tien pinnan oloista sekä meteorologisilta antureilta vallitsevasta säästä. Tiesääasemien sijainnista johtuen sääanturitietojen luotettavuus ja tiedon vertailtavuus asemien kesken on heikompi kuin Ilmatieteen laitoksen säähavaintoasemien tiedoilla, jotka on sijoitettu meteorologisesti edustavimpiin paikkoihin. Tiesääasemilla pääpaino on kelin mittaus ja asemat on siksi sijoitettu eri metodein kuin säähavaintoasemat.

Yksittäisten puunrunkojen tunnistamista varten on ensin tuotettu lavtuspeittoaineisto. Se saatiin vuoden 2013 seudullisesta väärävärikuvasta luodun NDVI-rasterin ja rakennuspolygonien avulla. NDVI-rasterista valittiin yli 2-metriset kasvillisuutta sisältävät kohteet, jotka eivät ole rakennuksia. Analyysin pohjana olevassa laserkeilausaineistossa on Helsingin koillisosissa kohinaa, jolle ei ollut tehtävissä mitään ja joka aiheuttaa sen, että latvuspeittävyys kohinan alueella jää hieman todellista alhaisemmiksi. Runkojen sijainnit selvitettiin latvuspeiton avulla etsimällä latvuksen korkein kohta käyttäen latvukselle oletuksena 3,5 m halkaisijaa. Aineiston on Decumanus-hankkeessa tuottanut Saksan avaruustekniikan tutkimuskeskus DLR. Aineisto on saatavilla HSY:n karttapalvelusta osoitteessa https://kartta.hsy.fi

Aineisto sisältää Ilmatieteen laitoksen kolmelta mastomittauspaikata mitattuja lämpötilan, suhteellisen kosteuden ja tuulen havaintotietoja. Näitä havaintosuureita on eri korkeustasoilta, mastopaikasta riippuen 2 metristä aina 327 metrin korkeuteen.

Ilmatieteen laitoksen salamanpaikannin havaitsee ja paikantaa salamoita koko Suomessa. Havainnot sisältävät maasalamat osaiskuineen sekä osan pilvisalamoista. Pilvisalamoiden havaintotehokkuus on kuitenkin oleellisesti heikompi kuin maasalamoiden. Keskeisimmät paikantimen ilmoittamat parametrit ovat aika- ja paikkatieto. Järjestelmä ilmoittaa lisäksi mm. huippuvirta- sekä paikannusepätarkkuusarvion. Maasalamoiden osalta paikannustarkkuus (maakontaktipiste) on tyypillisesti alle 1 km, mutta paikannustarkkuus vaihtelee paikannuksesta toiseen. Kokonaisuudessaan datassa esiintyy koko sallittu jatkumo aina maksimiarvoon 25 km asti. Pilvisalamoiden osalta virhearviot ovat tyypillisesti suurempia, mutta toisaalta niiden sijaintia ei muutenkaan voi täsmällisesti määritellä yhdellä ainoalla pisteellä (ei ole maakontaktia).